Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 31.08.2022/Pykälä 24

Ympäristölupapäätös, Perhon Biokaasu Oy, biokaasulaitos

Ymp  § 24  31.08.2022  

218/11.01.00.00/2022  

 Valmistelija

Rakennustarkastaja Jyri Harju, p. 040 848 8243 tai jyri.harju@perho.com

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain n 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta biokaasulaitokselle, jossa raaka-aineena käytetään alueen maatilojen liete- ja kuivalantaa sekä nurmisyötteitä. Perhon Biokaasu Oy:llä on tarkoitus rakentaa biokaasulaitoksen yhteyteen myös biokaasun tankkausasema.

LUVAN HAKIJA

Perhon Biokaasu Oy, y-tunnus 3163160-6

Kiveläntie 72

69950 Perho

Hakijan yhteyshenkilö Olavi Lassila, p. 044 071 3665

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Toiminta rakennuksineen ja rakennelmineen sijoittuu Perhon kunnassa määräaloille kiinteistöistä 584-401-14-155 ja 584-401-313-0. Biokaasulaitos ja tankkausasema sijoittuvat Perhon Kokkonevalle noin 2,5 km etäisyydelle Perhon keskustasta, osoitteeseen Kokkolantie 223, 69950 Perho. Luvan hakijalla on luonnoskauppakirja ko. määräaloista.

Toiminnan sijainti on esitetty sijaintikartassa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) 27 § ja liite 1 taulukko 2 kohta 13f (Muu kuin

taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen

käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista).

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 2 §:n kohdan 12f perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Perhon ympäristölautakunta). Suunnitellun laitoksen maksimikapasiteetti on 19 500 tonnia vuodessa.

ASIAN VIREILLETULO JA KUULUTTAMINEN

Hakemus on tullut vireille 30.3.2022. Hakemuksesta on kuulutettu Perhon kunnan

sähköisellä ilmoitustaululla ajalla 15.4.2022- 18.5.2022, kunnan verkkosivuilla kuulutukset osiossa www.perho.com. Hakemus on ollut nähtävänä myös Perhon kunnan teknisessä toimistossa, Keskustie 2, kunnanviraston aukioloaikana.

Kuulutuksesta on lähetetty erillisillä kirjeillä tieto laitoksen läheisyydessä oleville naapureille.

LAUSUNNOT

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Ympäristöterveydenhuolto ei antanut hakemuksesta lausuntoa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan (13.5. 2022) todennut mm. seuraavaa:

-          ELY-keskus katsoo, että Perhon Biokaasu Oy:n tulee tehdä uusi YVA-lain 3 § 2 momentin mukainen harkintapyyntö YVA-menettelyn soveltamisesta, koska hankkeeseen on tehty muutoksia.

-          ELY-keskus huomauttaa, että maantien suoja-alueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä

tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 46 §).

-          ELY-keskus huomauttaa, että valtatien sivuoja on tarkoitettu ensisijaisesti tien kuivattamiseen eikä hulevesiä tulisi johtaa siihen. Hulevesijärjestelmä tulee suunnitella siten, että valtatien kuivatus ei vaarannu. ELY-keskus suhtautuu kielteisesti puhdistettujen jätevesien ja hulevesien johtamiseen maantien sivuojaan. ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee täydentää hakemusta laitosalueen hulevesisuunnitelmalla, mistä selviää myös laitospihan pintamateriaalit.

-          hakijan tulee täydentää hakemusta esittämällä varautumistoimenpiteensä (esimerkiksi hallin alipaineistus, biosuodattimen tai aktiivihiilisuodattimen käyttö) mahdollisiin hajuhaittoihin.

-          Hakemuksesta ei selviä mitä jätevesiä laitokselta aiotaan johtaa jätevedenpuhdistamolle. Hakijan tulee täydentää hakemusta tältä osin ja tehdä jätevedenpuhdistamon kanssa teollisuusjätevesisopimus veden johtamisesta viemäriverkkoon.

-          ELY-keskus huomauttaa, että Tukesin hyväksynnän lisäksi biokaasulaitoksen toiminnalle ja mädätteelle tulee hakea hyväksyntä myös Ruokavirastolta.

-          ELY-keskus huomauttaa, että ennen toiminnan aloittamista tulee varmistaa, että laitoksen varastointikapasiteetti on riittävä.

-          ELY-keskus katsoo, että ympäristölupahakemusta tulee täydentää lausunnossa esille tulleiden puutteiden osalta ennen ympäristöluvan myöntämistä.

Hakija on täydentänyt hakemustaan ja suunnitelmia huomioiden ELY-keskuksen lausunnossaan esiin nostamat asiat. Hakija on toimittanut ELY-keskukselle uuden harkintapyynnön YVA-menettelyn soveltamisesta 6.6.2022. ELY-keskus on antanut päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta 28.6.2022, jossa on todettu, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnissa annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kyseessä on uusi toiminta, joten toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Perhon Biokaasu Oy hakee saman aikaisesti Perhon kunnalta Poikkeamislupaa/suunnittelutarveratkaisua laitoksen rakentamiselle kaavamääräyksistä poiketen. Rakennuspaikka on kaavoitettu Perhon keskustan osayleiskaavassa M-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue).

Perhon kunnanhallitus on myöntänyt poikkeamisluvan biokaasulaitoksen ja jakeluaseman rakentamiselle kaavamääräyksestä poiketen, kokouksessaan 13.6.2022 § 158. Hakija on tehnyt määräaloista maanomistajien kanssa esikauppasopimuksen.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikan ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Lähin asuintalo sijaitsee suunnitellun laitoksen itäpuolella noin 400 m etäisyydellä (maatila). Kilometrin säteellä sijaitsee kuusi asuinrakennusta ja kolme maatilaa.

Sijaintipaikan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, luontotyyppikohteita

eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia suojelualueita. Biokaasulaitos sijoittuu aivan Vt-13 läheisyyteen.

Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpään vesistöön Perhonjokeen on matkaa noin 700 m. Kiinteistö ei sijaitse myöskään tulva-alueella. Rakennuspaikan läheisyydessä olevat pellot ovat osin tulva-aluetta. Ylin tulvakorkeus on havainnoitu olevan tasolla 154.30.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Ympäristölupaa haetaan biokaasulaitokselle, jossa raaka-aineena käytetään alueen maatilojen liete- ja

kuivalantaa sekä nurmisyötteitä. Raaka-aine toimitetaan laitokselle osakkaiden maatiloilta. Laitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavan tänä vuonna ja suunnitelmien mukaan laitos on toiminnassa vuoden 2023 aikana.

Biokaasulaitoksessa orgaanisista raaka-aineista tuotetaan anaerobisessa mädätysprosessissa biokaasua. Biokaasulaitos tuottaa puhdistettua ja paineistettua biometaania 9900 MWh/vuosi ja mädätettä käsitellään 19500 t/vuosi. Laitoksen tarvitsema lämpöenergia tuotetaan laitoksen yhteyteen rakennettavalla lämpölaitoksella, joka käyttää polttoaineena puuhaketta.

Kiinteistölle rakennetaan uusi hallitila (monitoimihalli), jonne sijoitetaan biokaasulaitoksen syötteiden käsittelyssä tarvittavat prosessilaitteet. Reaktori ja lietealtaat sijoittuvat hallin itäpuolelle syötelaitteiston läheisyyteen. Valmistetut syötemassat käsitellään hapettomissa säiliöissä (reaktoreissa), joissa muodostuva biokaasu kerätään talteen. Tuotettu kaasu puhdistetaan ja varastoidaan korkeapainevarastoihin. Biometaania hyödynnetään teollisuudessa, korvaamaan fossiilisia polttoaineita sekä käytetään ajoneuvojen polttoaineena. Alueelle on tarkoitus rakentaa myös biokaasun jakeluasema. Jakeluasemalle haetaan Tukesin lupa.

Raaka-aineiden pääasiallinen varastointi tapahtuu raaka-aineita toimittavilla maatiloilla. Biokaasulaitoksella varastoidaan kerrallaan ainoastaan prosessissa tarvittava raaka-ainemäärä sekä yhteensä noin kuukauden syöte- ja mädätemäärä.

Käsiteltävät massat esikäsitellään hallissa, jolla voidaan välttää hajuhaittojen muodostuminen alueelle. Biokaasulaitoksen tuottamat jäännösjakeet (mädätysjäännös) hyödynnetään ravinne- ja maanparannusaineena alueen maatiloilla. Biokaasulaitoksen (mädätyksen) avulla voidaan vähentää merkittävästi lannankäsittelyn hajuhaittoja. Biokaasulaitokselle maatiloilta tuotava mädäte sekä mädätejäännös (rejekti) kuljetetaan asianmukaisella kuorma-autokalustolla.

Biokaasuprosessi vähentää lietteen hajuhaittoja levitysvaiheessa peltoon sekä vähentää metaanipäästöjä ilmakehään. Mädätteen ravinteet ovat kasveille paremmin käytettävissä verrattuna tavanomaiseen lietteeseen, jolloin myös ravinnevalumat vesistöihin pienenevät. Laitoksella ei synny suoria päästöjä vesistöihin, sillä laitoksen prosessi on suljettu.

Biokaasulaitoksella käytetään parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa.

Tuotteet, tuotanto, kapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja

niiden sijainti laitosalueella

Tuotteet ja tuotanto

Biokaasulaitos tuottaa puhdistettua ja paineistettua biometaania 9900 MWh/vuosi käytettäväksi liikennepolttoaineeksi sekä mm. teollisuuden tarpeisiin.

Lannoitejakeet

Laitoksessa syntyvä mädätysjäännös on sellaisenaan viljelyskäyttöön soveltuvaa lannoitevalmistetta, sillä laitoksessa ei käsitellä ihmisperäisiä jätteitä. Mädätejäännös toimitetaan samalle maatilalle, josta se on toimitettu laitokselle prosessoitavaksi. Mädätejäännös välivarastoidaan laitoksen yhteyteen rakennettavassa 900 m³:n lietesäiliössä. Mädätejäännöstä välivarastoidaan enintään 10 vuorokauden ajan.

Biokaasu

Anaerobisen käsittelyn tuloksena syntyvä biokaasu sisältää noin 65 - 75 % metaania ja 25 - 35 % hiilidioksidia. Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6,5 - 7,5 kWh/m3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää syötettä muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen 15-200 m3, vastaten energiasisällöltään 15-200 l kevyttä polttoöljyä.

Biokaasun varastointi

Jalostettu biokaasu varastoidaan reaktoreista korkeapainevarastoihin (kontteihin). Kaasu siirretään paineistettuna konteissa jakeluasemalle sekä teollisuuden käyttöön.

Tuotantokapasiteetti

Laitos rakennetaan 19500 tonnin vuosittaiselle käsittelykapasiteetille. Laitoksella käsiteltävien jakeiden suhteelliset määrät voivat vaihdella asiakastilanteen mukaan. Laitos toimii 24 h/vrk.

Prosessikuvaus, laitteistot ja rakenteet

Biokaasulaitos käyttää syötteinään alueen maatilojen liete- ja kuivalantaa sekä nurmisyötteitä. Raaka-aineiden pääasiallinen varastointi tapahtuu raaka-aineita toimittavilla maatiloilla. Biokaasulaitoksella varastoidaan kerrallaan ainoastaan prosessissa tarvittava raaka-ainemäärä sekä yhteensä noin kuukauden syöte- ja mädätemäärä.

Vastaanotettava liete välivarastoidaan rakennettavassa syötelietelannan lietesäiliössä, jonne se toimitetaan kuorma-autokalustolla. Säiliö on katettu ja sen tilavuus on 900 m³. Lietekuorma puretaan säiliöautosta pumppaamalla pumppukaivon kautta. Vastaanoton yhteydessä suoritetaan kuljetuskaluston pesu. Kuljetukset suunnitellaan siten, että rekka liikkuessaan tuo syötettä laitoksen alueelle ja vie mennessään mädätettä vastaanottajien säiliöihin.

Vastaanotettava säilörehu välivarastoidaan säilörehukentällä. Säilörehukentän sekä lastaus- ja lannan käsittelyalueiden pintamateriaali on asfaltti tai tiivispintainen murske ja se tullaan tasoittamaan siten, että kenttä ja käsittelyalueet viettävät kohti laitosta tai viemäriä, jolloin hulevesien ohjaus on helppo toteuttaa laitoksen ja pellon väliseen piiriojaan käsittelyjärjestelmän kautta. Hulevesijärjestelmä suunnitellaan siten, että näytteiden otto, mikäli se on tarpeellista, on helppo toteuttaa kokoomakaivoista.

Käsiteltävät kuivajakeet esikäsitellään hallissa, jolla voidaan välttää hajuhaittojen muodostuminen alueelle.

Rakennettavaan halliin sijoitetaan mm. biokaasulaitoksen syötteiden esikäsittelyssä tarvittavat prosessilaitteet. Vastaanotettava kuivalanta otetaan vastaan hallin sisälle rakennetavaan siiloon. Mikäli ilmenee tarvetta, niin hallitila on mahdollista myöhemmin alipaineistaa ja poistoilma suodattaa aktiivihiilisuodattimen lävitse.

Valmistetut syötemassat käsitellään hapettomissa säiliöissä (reaktoreissa), joissa muodostuva biokaasu kerätään talteen. Tuotettu kaasu puhdistetaan ja varastoidaan korkeapainevarastoihin. Biokaasulaitoksen mädäte ja sen hygienisointi tullaan toteuttamaan myöhemmin määriteltävällä teknologialla, joka varmennetaan Ruokaviraston kanssa yhteistyössä.

Biokaasulaitoksen tuottamat jäännösjakeet (mädätysjäännös eli rejekti) hyödynnetään ravinne- ja maanparannusaineena alueen maatiloilla. Mädätejäännöstä välivarastoidaan laitoksen yhteydessä lyhyen aikaa (maksimissaan 10 vuorokautta) laitoksen yhteyteen rakennettavassa katetussa 900 m³:n säiliössä.

Prosessissa syntyvä rejekti palautetaan parempana lannoitteena takaisin syötettä toimittaville maatiloille (kierrätysravinteet - rejektissä on liukoisentypen ja fosforin osuus suurempi verrattuna lantaan).

Biokaasulaitoksen rakennukset, varasto siilot sekä muut rakenteet tullaan rakentamaan ympäristölainsäädännön edellyttämin vaatimuksin:

- Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulevat olemaan vesitiiviit.

- Lietelantalat ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat katetaan kiinteärakenteisella katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kuivalannan ja kuiva-ainepitoisuudelta sitä vastaavan orgaanisen sivujakeen ja orgaanisen lannoitevalmisteen varastointitila katetaan kiinteällä katteella siten, että sadevedet eivät pääse varastointitilaan.

- Rakenteiden laitteet ovat sellaiset, ettei lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron, käsittelyn ja varastointitilan tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tehdään tiivispohjaisella alustalla eli alue kestopäällystetään.

Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus

Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan alueen maatilojen liete- ja kuivalantaa sekä nurmisyötteitä. Laitoksella on arvioitu käsiteltävän naudan lietelantaa 9500 t/a, naudan kuivalantaa 7000 t/a ja nurmisyötteitä 3000 t/a. Raaka-aineiden varastointi ja säilytys esitetty prosessikuvauksessa. Toiminnassa ei käsitellä kemikaaleja.

Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Laitoksen tarvitsema lämpöenergia tuotetaan rakennettavassa lämpölaitoksessa, joka käyttää polttoaineena metsähaketta. Sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Prosessi käyttää kotimaista biopolttoainetta ja on suunniteltu energiatehokkaaksi.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Laitos liittyy kunnan vesi- ja viemäriverkostoon.

Laitoksella käytetään vettä lähinnä sosiaalitiloissa sekä laitoksen ja kaluston pesutarkoituksessa. Laitos liittyy kunnan vesijohtoverkostoon. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Laitoksen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Hulevedet johdetaan pelto-ojaan vesienkäsittelyjärjestelmän kautta. Hulevesijärjestelmä tullaan rakentamaan niin, että näytteenotto on tarvittaessa mahdollista.

Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa

Ympäristöriskit ovat vähäisiä, koska raaka-aineet ovat jo alueella olemassa olevia maatalouden sivuvirtoja. Toiminnalle tehdään riskiarviointi ja pelastussuunnitelma. Tankkausasemalle haetaan Tukesin hyväksyntää.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Kiinteistölle on saatu liittymälupa Valtatie 13:lle ELY-keskukselta. Syöte- ja mädätekuljetusten arvioitu rekkakuormien lukumäärä arkipäivisin on 4-5 kpl. Tankkausasemalla vierailevien henkilö- ja kuorma-autojen lukumäärä on tunnissa arviolta 2-4kpl.

Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä

Laaditaan hallinta- ja pelastussuunnitelma.

PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN

Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja -säiliöt rakennetaan tiiviiksi. Biokaasulaitoksella on suljettu kierto, josta ei synny päästöjä ympäristöön. Lisäksi oleelliset kulkureitit ja lastauspaikat on pinnoitettu ja viemäröity sisäisen kierron varmistamiseksi. Kunnan viemäriverkostoon menee sosiaalitilojen jätevedet. Toiminnasta ei aiheudu vesistölle, maaperälle ja ympäristölle lisäkuormitusta, koska laitoksen prosessi on suljettu.

Biokaasulaitosprosessi vähentää merkittävästi lähialueen lannanlevityksestä aiheutuvia hajuhaittoja sekä vähentää ilmakehään lannanlevityksessä pääseviä kasvihuonekaasupäästöjä, sillä lannasta otetaan metaani talteen. Mädäte levitettynä on hajutonta ja rikkipäästöt vähenevät verrattuna käsittelemättömään lantaan.

Päästöjä ilmaan syntyy lähinnä lämpölaitoksen hakkeen poltosta. Laitoksen vikatilanteessa biokaasu hyödynnetään laitoksen lämmitykseen.

Toiminnasta aiheutuva melu on pääosin liikenteen aiheuttamaa ja se on vähäistä verrattuna kiinteistön vieressä kulkevaan VT13 liikenteen aiheuttamaan meluun.   

Toiminnassa syntyvät vähäiset jätteet (muovit ym. pakkausmateriaalit) hävitetään ja kierrätetään kullekin jätejakeelle ympäristö- ja jätelain ja -asetusten edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrää pyritään vähentämään hyvillä toimintatavoilla.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP)

Biokaasulaitoksella käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitos toimii suljettuna kiertona, jolloin päästöjä ei synny vesistöihin, maaperään tai ilmakehään. Laitos toimii mahdollisimman energiatehokkaasti.  Päästöjen vähentämistoimissa ei synny ristikkäisvaikutuksia.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Biokaasulaitos käsittelee alueella olevien maatilojen liete-, lanta- ja nurmisyötteitä. Biokaasutusprosessi vähentää lietteen hajuhaittoja levitysvaiheessa peltoon. Liete myös hygienisoituu prosessissa, jolloin sen mahdollisesti aiheuttama tautiriski on pienempi.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Biokaasulaitoksella ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Alueella on jo runsaasti maataloutta, joten laitoksen vaikutukset ovat vähäisiä rakennettuun ympäristöön.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Biokaasulaitos toimii suljettuna kiertona, jolloin vaikutuksia vesistöön ei tule.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset

Hakelämmitys aiheuttaa vähäisiä päästöjä ilmaan.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Biokaasulaitos toimii suljettuna kiertona, jolloin vaikutuksia maaperään ei tule. Alue ei ole pohjavesialueella.

Melun ja tärinän vaikutukset

Melu vaikutukset tulevat pääasiassa liikenteestä. Biokaasulaitos sijaitsee Valtatie 13:n vieressä, jossa on liikennettä paljon enemmän kuin biokaasulaitoksen liikenne. Biokaasulaitos ei aiheuta tärinää.

Ympäristövaikutusten arviointi

Biokaasulaitos aiheuttaa vähän vaikutuksia ympäristöön. Laitoksen ympäristövaikutukset ovat positiivisia ja vähentää metaanipäästöjä ilmakehään sekä hajuhaittoja alueella. Mädätteen ravinteet ovat kasveille paremmin käytettävissä verrattuna tavanomaiseen lietteeseen, jolloin mahdolliset valumat vesistöihin vähenevät.

TARKKAILU JA RAPORTOINTI

Käyttöä tarkkaillaan jatkuvasti. Biokaasulaitoksella käy päivittäin laitosmies, joka tarkkailee toimintaa. Biokaasulaitokselle tulee automaattiset tarkkailulaitteet ja hälytysjärjestelmät, joiden toimintaa seurataan jatkuvasti. Lisäksi alueella on tallentava kameravalvonta.

Raportointia suoritetaan ajantasaisesti. Biokaasulaitokselle tulevasta ja lähtevästä raaka-aineesta raportoidaan jatkuvasti.

VAHINKOARVIO

Arvio vesistöön kohdistuvista vahingoista

Mahdollinen vahinko voi syntyä, mikäli lietettä pääsee valumaan vesistöön.

Toimenpiteet vesistöön kohdistuvien vahinkojen ehkäisemiseksi

Riittävät etäisyydet vesistöihin estää mahdolliset vahingot. Lisäksi säiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Alueen kulkureitit on päällystetty.

Korvausesitys vesistöön kohdistuvista vahingoista

Toiminnalla on vakuutukset.

Toimenpiteet muiden kuin vesistövahinkojen ehkäisemiseksi

Noudatetaan voimassa olevia turvallisuusohjeita ja koulutetaan henkilökuntaa. Laitokselle laaditaan sen suunnitteluvaiheessa oma arvio ja suunnitelma mahdollisista onnettomuuksista ja niiden seurauksista ottane huomioon hankkeen alttius suuronnettomuuksille ja luonnonkatastrofiriskeille.

VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET

Rakennustarkastajan päätösehdotus 

LUPAMÄÄRÄYKSET

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1.  Perhon Biokaasu Oy saa vastaanottaa laitoksella hakemuksen mukaisia

jakeita yhteismäärältään enintään 19 500 t/v. (YSL 52§, 58§)

Laitoksen rakenteet, prosessit

2.  Laitos on suunniteltava ja rakennettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Luvanhaltijan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymistä. BAT-tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa, prosessien ohjauksessa ja päästöjen käsittelyssä siten, että laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja energian käyttö tehokasta.  (YSL 53 §)

3. Luvan haltijan on laadittava biokaasulaitoksesta, sen eri laitteistoista ja niiden toteutuksesta sekä hule- ja jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja ilmapäästöjen käsittelylaitteista ja näiden puhdistustehosta tarkennettu suunnitelma, joka sisältää tekniset ratkaisut ja prosessien toiminnallisen kuvauksen.

4. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa laitoksen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä, ympäristönsuojelusta sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Ympäristövastaavalla ja laitoksen muulla henkilökunnalla tulee olla riittävä pätevyys biokaasulaitoksen hoitoon. Ympäristövastaavan yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Turvallisuuskeskuksen (TUKES) myöntämän luvan mukaisista tarkastuksista vastaa laitoksen toimija.

5. Prosessia tulee hoitaa niin, että laitosta voidaan ajaa mahdollisimman häiriöttömästi ja että estetään syötteiden ja mädätteen tarpeeton kertyminen laitokselle. Käsiteltävät mädätteet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen. Syötteiden ja mädätteen siirrot säiliöihin ja kuljetusvälineisiin tulee hoitaa hallitusti ja valvotusti. Niiden kuljetus on järjestettävä tiiviissä kuljetusvälineissä siten, ettei niitä pääse hallitsemattomasti ympäristöön tai kulkeudu teille. (YSL 52 §)

Vesien käsittely

6. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Laitosalueella muodostuvat hulevedet eivät saa aiheuttaa maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Hulevesiä tai prosessivesiä ei saa johtaa kunnan jätevesiviemäriin. Mikäli sadevedet johdetaan esim. ojan kautta jokeen, tulee linja varustaa vesienkäsittelyrakenteella. Hulevesilinjastoon tulee asentaa näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo. Hulevesien käsittelystä tulee toimittaa erillinen suunnitelma viimeistään rakennuslupavaiheessa. (YSL 52 §)

7. Laitoksen prosesseissa syntyvät jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti takaisin prosessiin. Jos prosessijätevesiä tullaan johtamaan jätevesiverkostoon, tulee ympäristölupaa päivittää ja toiminnanharjoittajan tulee laatia teollisuusjätevesisopimus jätevesien johtamisesta vesihuoltoyhtiön kanssa. (YSL 67§)

8. Laitoksella mahdollisesti syntyvät öljyiset vedet tulee johtaa I-luokan öljynerottimen

kautta. Öljynerotin tulee tarkastaa vuosittain ja tyhjentää tarvittaessa tarkastusten

perusteella. Erotuskaivojäte on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan jäteöljyjä ja öljyisiä jätteitä. Öljynerottimen tyhjennyksistä ja hälyttimen tarkastuksista on pidettävä kirjaa ja tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 52 §)

9. Alueet, joissa tapahtuu käsittelemättömän ja käsitellyn materiaalin käsittelyä (kuljetusta, purkua, siirtoa, käsittelyä, varastointia, lastausta) tulee rakentaa tiiviiksi, päällystää ja viemäröidä. Kuljetuskaluston puhdistus ja mahdollinen desinfiointi tulee tehdä sellaisella tiivispohjaisella alustalla, josta pesuvedet saadaan hallitusti kerättyä ja johdettua prosessiin. (YSL 52 §)  

Ilmansuojelu

10. Luvanhaltijan toiminnasta ilmaan joutuvat haju- ja muut päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa laitoksen ympäristöön eikä muutakaan ympäristön ilman laadun huononemista. (YSL 52 §) 

11. Kaikkien tilojen ja säiliöiden, joissa hajuhaittaa mahdollisesti aiheuttavia raaka-aineita tai lopputuotteita varastoidaan tai käsitellään, tulee olla tiiviitä siten, että niissä muodostuvat haisevat yhdisteet saadaan tarvittaessa kerättyä käsiteltäviksi. (YSL 52 §)   

12. Mikäli ennalta arvaamatonta hajuhaittaa ilmenee, luvanhaltijan on ryhdyttävä viipymättä valvontaviranomaisen edellyttämiin toimiin hajuista aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Tarvittaessa luvanhaltijan tulee tehdä valvontaviranomaiselle hajupäästöjen vähentämistoimista ja niiden toteuttamisaikataulusta kirjallinen suunnitelma, minkä perusteella viranomainen arvioi tarvittavat jatkotoimet.  (YSL 54 §)

13. Toiminnanharjoittajan tulee järjestää haitankärsijöille mahdollisuus ilmoittaa havaitsemistaan hajuhaitoista suoraan laitokselle. Ilmoituksista tulee toimittaa kuukausittain yhteenveto valvontaviranomaiselle. Ilmoituksista on vuosiraportoinnin yhteyteen laadittava yhteenveto, jossa todetaan ilmoitusten takia tehdyt toimenpiteet ja arviot siitä, miltä osin haitat ovat johtuneet laitoksen toiminnasta. Järjestelmä tulee olla käytössä toiminnan alkaessa ja sen käyttöönotosta tulee tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita sekä valvontaviranomaista.

Raaka-aineiden ja lopputuotteiden käsittely ja varastointi

14. Laitoksen toiminnalle tulee hakea Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto TUKESin hyväksyntä. Laitoksen toiminnalle ja mädätteelle tulee olla Ruokaviraston hyväksyntä. Hyväksyntäpäätökset tulee toimittaa Perhon ympäristöviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

15. Jätteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn liittyvät säiliöt ja varastot sekä mädätevarastot on mitoitettava siten, että ne vastaavat käsittelykapasiteettia ja että laitoksen häiriötön toiminta voidaan turvata myös kuljetuksiin liittyvissä poikkeustilanteissa.

16. Mädätteen ja mädätejäännöksen käsittely, purku ja lastaaminen tulee tapahtua tiiviillä pinnoitetulla alueella. Laitoksen lastaus- ja purkualueet sekä kulkuväylät tulee pitää puhtaana. (YSL 52 §, YSL 66 §)

17. Varastointikentän tulee olla päällystetty tiiviillä materiaalilla. Hulevesiä ei saa johtaa kunnan jätevesiviemäriin. Mikäli sadevedet johdetaan esim. ojan kautta jokeen, tulee linja varustaa vesienkäsittelyrakenteella. Hulevesilinjastoon tulee asentaa näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo. (YSL 66 §)

18. Vastaanotettava liete sekä mädätejäännös tulee hakemuksen mukaisesti välivarastoida asianmukaisissa tiiviissä säiliöissä, jotka ovat katettuja. Säiliöiden alapuoli tulee salaojittaa. Salaojavedet tulee johtaa tarkkailukaivon sekä sulkuventtiilikaivon kautta eteenpäin, joko laitoksen hulevesijärjestelmään tai tarvittaessa laitoksen prosessiin (kaksoisviemäröinti). Säiliöiden täyttö tulee tapahtua alta päin. (YSL 66§)

Jätehuolto, kemikaalit ja polttoaineiden varastointi ja tankkaus

19. Mikäli laitosalueelle sijoitetaan polttoainesäiliö, täyttö- ja tankkausalueet tulee olla nestetiiviitä ja niiltä syntyvät jätevedet tulee johtaa I-luokan öljynerottimen ja sulkuventtiilikaivon kautta ojaan. Em. alueet tulee reunakorokkein tai kallistuksin muotoilla niin, että muut piha-alueen hulevedet eivät pääse kuormittamaan öljynerotinta. Pinnoitetun alueen tulee olla niin laaja, että polttoaineen tankkaus ja säiliön täyttö pystytään tekemään alueella.

Polttonestesäiliön (< 10 m3) tulee olla kaksivaippainen tai varustaa tiiviillä kiinteällä suoja-altaalla. Polttonestesäiliön tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Säiliö tulee pitää lukittuna. Täyttö- ja tankkausalueen läheisyyteen tulee varata imeytysmateriaalia mahdollisten onnettomuuksien varalta. (YSL 66 §)

20. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella ja toimittaa asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Muovit yms. pakkausjätteet tulee varastoida asianmukaisille lavoille tai kontteihin. (YSL 58 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

21. Perhon Biokaasu Oy:n tulee laatia toiminnalle seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma tulee esittää ympäristöviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelma täytyy pitää ajan tasalla ja päivittää tarvittaessa. Toimintaa ja sen tarkkailua koskevat vuositiedot tulee raportoida sähköisesti ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen tietojärjestelmään YLVA:an vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä (YSL 62 §, JL 120 §, JA 25 §).

Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisällyttää ainakin seuraavat asiat:

-     vastaanotettujen jakeiden (mädätyksen raaka-aine) määrä (t/v) ja syntypaikka (osoitetieto, tuontipäivämäärä ja tuoja);

-          mädätysprosessissä syntyvän biokaasun (metaani) määrä/v;

-          biokaasun soihtupolton määrä (yksikkö ja tunnit);

-          metanointilaitoksen käyntiaika (h/v) sekä tuotetun metaanin määrä/v;

-         poisvietyjen jätteiden määrä (t/v), laatu, jätenimike, jätelaji, vientiajankohta sekä toimituskohde;

-          tiedot poikkeuksellisista tilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet);

-          hulevesitarkkailun tulokset (jos niitä ei ole erikseen toimitettu);

-          laitoksella olevien sulkuventtiilikaivojen toimivuuden testaus, tarkastus ja korjaus;

-          öljynerotuskaivon tarkastus ja tyhjennyskerrat;

-          hajuilmoituksista on laadittava yhteenveto, jossa todetaan ilmoitusten johdosta tehdyt toimenpiteet ja arviot siitä, miltä osin haitat ovat johtuneet laitoksen toiminnasta.

-          lietesäiliöiden tarkkailutulokset ja tarvittaessa otettavat vuototarkkailun näytetulokset

22. Luvanhaltijan on oltava selvillä vastaanotettujen jakeiden alkuperästä, laadusta ja niiden soveltuvuudesta laitoksen prosesseihin. Jätteiden vastaanotto ja käsittely eivät saa aiheuttaa roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 62 §, JL 120 §, JA 25 §).

Vakuus

23. Lautakunta toteaa, että vakuuden asettamiselle ei ole tarvetta.

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

24. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Jätteen ammattimainen käsittely anaerobiseen mädätykseen perustuvassa biokaasulaitoksessa sekä biokaasun tuotannossa syntyvän hiilidioksidin hyödyntäminen metanointilaitoksessa toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta

tai sen vaaraa;

3) 16-18 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; tai

6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. (YSL 12 §)

Ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että:

1) menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate);

2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita

eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate).

Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon:

1) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen;

2) tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus;

3) tuotannossa käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita;

4) päästöjen laatu, määrä ja vaikutus;

5) käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus;

6) energian käytön tehokkuus;

7) toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen;

8) parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt;

9) vaikutukset ympäristöön;

10) teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi;

11) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys; ja

12) Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

Perhon ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille.

Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu maankäyttövarauksia. Rakennuspaikka on kaavoitettu Perhon keskustan osayleiskaavassa M-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Perhon kunnanhallitus on myöntänyt 13.6.2022 kokouksessaan § 158 poikkeamisluvan biokaasulaitoksen ja biokaasun tankkausaseman rakentamiselle.

Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Kiinteistön läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, luontotyyppikohteita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia suojelualueita. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

Sijaintipaikan ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Lähin asuintalo sijaitsee suunnitellun laitoksen itäpuolella noin 400 m etäisyydellä (maatila). Lähistöllä ei sijaitse kouluja tai päiväkoteja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvien riskien hallintaa sekä toiminnan käyttö- ja vaikutustarkkailua.

Lupamääräysten perustelut

Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä;

3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista;

6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja

rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Vakuusmaksu

Jätevakuusoppaan (Ympäristöhallinnon ohje 5/2012) mukaan vakuuden on oltava riittävä kattamaan ne

kustannukset, joita toiminnanharjoittajan hallussa olevan jätteen käsitteleminen aiheuttaa, jos toiminta

yllättäen päättyy. Vakuuden määrän arvioinnin olisi perustettava sellaiseen jätemäärään, ottaen huomioon jätteiden laatu, joka toiminnanharjoittajalla keskimäärin olisi hallussaan. Toiminnanharjoittaja ei ole

esittänyt hakemuksessaan vakuuslaskelmaa tai määrää vakuudelle. Tilanteessa, jossa toiminta loppuisi olisi laitoksella oleva mädäte ja mädätejäännösmäärä pieni, eikä näiden käsittelystä aiheutuisi juurikaan kuluja.

Perhon ympäristölautakunta pitää hanketta erittäin kannatettavana sekä kestävää kehitystä ja materiaalitehokkuutta edistävänä. Lautakunta katsoo, että toiminnan tai sitä valmistelevien toimien ei arvioida aiheuttavan peruuttamattomia tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä.

LUVAN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §, 87 §).

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §, YSA 15 §)

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014): 5, 6, 7, 8, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 20, 27, 29,

34, 39, 40, 42, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 172, 190, 191,

198, 199 ja 205 §;

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014): 2, 3, 4, 6, 11, 12, 13,

14, 15, 21 §;

Jätelaki (JL 646/2011): 8, 12, 13, 118, 119, 120 ja 122 §;

Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA 179/2012): 4, 25 §;

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17 §

Perhon kunnan hallintosääntö 30 §

Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Perhon kunnanhallitus 9.12.2020 § 234).

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3

§:n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 12 f) mukaan.

Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

taksan (9.12.2020 § 234) perusteella 1200 €.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Perhon Biokaasu Oy

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Perhon kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 8.9.2022- 5.10.2022

Kuntatiedote Perholaisessa

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on 5.10.2022.

Päätös

hyväksyttiin.

-----

Toimenpiteet, otteet

Perhon Biokaasu Oy

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

--- -----