Ympäristölautakunta
Esityslista 21.05.2025/Asianro 15

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelypäätös, Härmänkankaan kalliolouhos, Koskenranta RN:o 47:4

Ymp      21.05.2025  

112/11.01.00.05/2025  

 Valmistelija

Rakennustarkastaja Jyri Harju, p. 040 848 8243 tai jyri.harju@perho.com

ASIA

Maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen päätös koskien yhteistä maa-aines- ja ympäristölupahakemusta kalliokiviaineksen ottamiseen, kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen.

HAKIJA

Veli-Antti Polvilampi

Kauniskankaantie 12

69950 Perho

Yhteyshenkilö: Veli-Antti Polvilampi, p. 040 0137 167

MAANOMISTAJA      

Hakija on maanomistaja.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 §:n perusteella.

Maa-aineslaki, muutos (424/2015 4 a §): Maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Ympäristönsuojelulaki 27 § ja liite 1 taulukko 2:

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen kohdan 6 a) ja b) sekä 12) b) mukaan. Perhon kunnan hallintosäännön mukaan ympäristönsuojelulain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta.

ASIAN VIREILLETULO JA SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Asia on tullut vireille Perhon kunnan ympäristölautakunnalle 29.1.2025 jätetyllä hakemuksella. Hakemusta käsiteltäessä sovelletaan hakemuksen vireilletulo hetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä.

AIKAISEMMAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Hakemuksen mukaisella alueella on jo ennestään ollut kalliokiviaineksen ottamistoimintaa. Alueella on ollut Perhon ympäristölautakunnan 8.4.2014 § 7 myöntämä 30 000 k-m³ kalliokiviaineksen ottamislupa.

Nyt kyseessä oleva ympäristö- ja maa-ainesluvan yhteishakemuksen mukainen ottamisalue sijoittuu jo olemassa olevalle louhosalueelle vanhan ottamissuunnitelman mukaisesti. Jäljellä oleva otettava maa-ainesmäärä on 21 000 k-m³.

Alue on kaavoittamatonta aluetta. Maakuntakaavassa alueella ei ole erityisiä suunnitteluvarauksia.

KOHDE, YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU, SUOJAETÄISYYDET

Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Perhon kunnan, Salamajärven kylässä, kiinteistöllä Koskenranta 584-402-47-4. Ottamisalue sijaitsee Perho-Kinnula tien varrella Mökälässä n. 25 km Perhon kirkonkylältä Kinnulan suuntaan.

Aiemman lupapäätöksen mukainen kokonaisottamismäärä on ollut 30 000 k-m³ kalliokiviainesta, josta on vanhan luvan aikana otettu noin 9000 k-m³. Haettavan luvan mukainen ottamismäärä on 21 000 k-m³, ja arvioitu vuotuinen otto 2100 k-m³.

Alin ottamistaso on ottamissuunnitelman mukaisesti + 159.00. Ottamisalueen pinta-ala on 1,0 ha, josta varsinaisen louhoksen pinta-ala noin 0,5 ha, varasto- ja murskausalue 0,3 ha.

Toiminnan loputtua vesipinnan arvioidaan asettuvan tasoon +166.50.

Ottamisalueen ympäristö on metsätalousmaata, pääasiassa nuorta mäntymetsää. Ottamisalueen maasto on kalliota, joka ei erityisemmin erotu maisemasta. Ottamisalueella ei sijaitse muinaismuistoja. Lähin tervahauta sijaitsee noin 300 metrin päässä ottamisalueesta kaakkoon. Lähimmät suojalualueet ovat Mökälänkankaan aarniometsäalue noin 2,0 km päässä sekä Salamajärven kansallispuisto noin 2,5 km päässä.

Lähimmät rakennukset ovat noin 800 metrin etäisyydellä tilalla Lehtisaari sijaitseva tyhjillään oleva vanha asuinrakennus talousrakennuksineen.

POHJAVESI- JA PINTAVESIOLOSUHTEET

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vedenottamoita tai kaivoja ei lähistöllä ole. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Jängällä. Pohjaveden pintaa ei ole havainnoitu suunnittelun yhteydessä, koska kyseessä on kallioalue. Toiminnan loputtua vesipinnan arvioidaan asettuvan tasoon +166.50.

RAJANAAPURIT

Ottoalueen tilojen rajanaapuritiloja ovat:

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Yleiskuvaus

Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen käytettäväksi erilaisissa maa-, vesi- ja ympäristörakentamiskohteissa ottamissuunnitelman mukaisesti. Alin ottamistaso on ottamissuunnitelman mukaisesti + 159.00 (N2000). Kallion seinämät louhitaan 1:3 kaltevuuteen oletetun vesirajan tasoon + 166.50 saakka. Muutoin ottaminen tapahtuu pystyseinämäisenä. Louhoksen keskisyvyys tulee olemaan 7,5 metriä ja enimmillään 10 metriä.

Alue rajataan toiminnan aikana lippusiimalla ja varoitustauluilla. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskauskalustolla. Arvioitu louhinta- ja murskausmäärä on keskimäärin 5 700 t/v mutta tarpeen vaatiessa otetaan kerralla koko luvan mukainen määrä. Murskeita tuotetaan menekin mukaan. Kulkuyhteys alueelle on Perho-Kinnula maantieltä johtavaa metsätietä pitkin.

Varsinainen louhosalue jää vesialtaaksi ja vedenpinta asettuu n. tasolle +166.50. Ottoalueen reunat muotoillaan n. 1:3 kaltevuuteen vesirajaan saakka ja luiskiin levitetään alueelta kuorittua pintamaata. Louhosta ympäröivä alue metsittyy luontaisesti.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia pinta- eikä pohjavesiin. Pintavesiä tarkkaillaan toiminnan aikana silmämääräisesti.

Melu, pöly ja tärinä

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 800 m päässä ja lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 1,4 km päässä. Toiminnalla ei arvioida olevan näihin vaikutuksia.

Melua aiheutuu ottamisen aikana räjäytyksistä sekä louheen murskauksesta ja liikenteestä. Murskaustoiminta ja liikenne aiheuttavat vähäistä pölyämistä. Melu-, pöly- ja tärinähaittoja voidaan tarvittaessa mitata.

Maisemavaikutukset

Alueella ei ole erityisiä kauneusarvoja eikä alue poikkea muusta ympäröivästä maisemasta. Ottamistoiminta ei aiheuta maisemaan näkyvää muutosta. Louhosalueen metsä on jo alueelta hakattu aiemman luvan aikana. Ottamistoiminnan loputtua ja mahdollisuuksien mukaan sen edetessä aluetta maisemoidaan.

Toiminta ottamisalueella, pohjaveden suojelu ja riskienhallinta

Mahdollisiin öljyvahinkoihin varaudutaan öljyntorjuntavälineistöllä. Tankkausalueista tehdään tiivispohjaisia. Polttoainesäiliöinä käytetään kaksoisvaippasäiliöitä ja alueella ei varastoida polttoaineita eikä öljyjä kuin tarpeen vaatiessa. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan kunnallisia määräyksiä. Louhinta-alue rajataan lippusiimalla ja eri suuntiin asennettavilla varoitustauluilla. Jyrkkäreunaiset putoamisvaaraa aiheuttavat reunamat aidataan. Työssä noudatetaan kyseisen alan työturvallisuusohjeita.

Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ottamistoiminnan aikana lähinnä alueelta lähtevien vesien silmämääräisenä tarkkailuna ja mikäli aihetta ilmenee, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Melu- ja tärinähaittoja voidaan tarvittaessa mitata.

ALUEEN VIIMEISTELYTYÖT

Toiminnan loputtua alueelle muodostuu noin 0,5 ha suuruinen vesiallas. Reunat luiskataan 1:3 vesirajaan saakka. Vesirajan alapuolinen seinämä jätetään pystysuoraksi. Luiskattu alue täytetään pintamailla. Vesirajaan jätetään pintamaista vapaa suoja-alue huuhtoutumisen estämiseksi. Muutoin alue metsittyy luontaisesti. Vesipinnan muodostumiskorkeutta tarkkaillaan ottamistoiminnan edetessä, jolloin voidaan ennakoida tarvittavan luiskan leveys ja tilantarve. Alue jää virkistyskäyttöön.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen vireilletulosta on kuulutettu Perhon kunnan sähköisellä ilmoitustaululla kunnan internetsivustolla ja teknisen toimiston ilmoitustaululla 21.3.2025- 27.4.2025 välisenä aikana.

LAUSUNNOT, MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto

Kyseessä oleva ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella. Hakemuksessa tai ottamissuunnitelmassa ei ole ilmoitettu pohjaveden pinnan ylintä korkeustasoa.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjaveden pinnan ylin korkeustaso on esitettävä hakemuksessa tai ottamissuunnitelmassa (MAA 1 §). ELY-keskus ei edellytä pohjaveden pinnan selvittämiseksi pohjavesiputken asentamista alueelle, koska ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kalliopohjaveden esiintyminen alueella on epätodennäköistä eikä alueen lähellä ole vedenottamoja tai kaivoja, joihin toiminnalla saattaisi olla vaikutusta.

Luiskat tulisi muotoilla kaltevuuteen 1:3 kolmen metrin vesisyvyyteen saakka.

Vesilain mukaisen luvan tarve

Alueelle on edellisen ottamisen seurauksena muodostunut pohjavesilammikko. Lammikon koko on karttatarkastelun perusteella noin 0,1 hehtaaria. Edellinen maa-aineslupa on päättynyt 2024. Lupahakemuksen perusteella nyt on tarkoitus hakea maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamiselle siltä osin kuin se jäi edellisen voimassa olevan luvan aikaan ottamatta.

Ottaen huomioon lupatilanne, ottamishistoria ja pohjavesilammikon koko ELY-keskus katsoo, että alueella sijaitseva pohjavesilammikko voidaan katsoa tilapäiseksi vielä muodostumassa olevaksi vesialueeksi ja louhinnan jatkamiseen alueella ei tarvitse hakea vesilain mukaista lupaa vesilain 3 luvun 3 §:n nojalla.

Vesien käsittely

1,0 ha louhinta-alueen ja 0,22 ha varastointialueen hulevedet on tarkoitus pumpata viereiseen ojaan. Ojan vedet purkautuvat Lievostenjokeen, joka kuuluu Alajoen vesimuodostumaan. Vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu valtioneuvoston vuonna 2021 hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa hyvään ekologiseen tilaan. Vesistö on myös määritelty metsätaloudelle herkäksi vesistöksi, jolloin voidaan olettaa sen olevan herkkä sedimentti- ja humuskuormitukselle.

Louhinnan vesistövaikutus aiheutuu yleensä valumavesistä sekä hydrologian muutoksista. Louhosten hule- ja pumppausvedet voivat sisältää huomattavia määriä sedimenttiä, ravinteita ja päästöjä kuten hiilivedyt tai kiviaineksesta liuenneet metallit, arseeni tai rikkiyhdisteet.

Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 10 §:ssä määrätään: ”Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista”. ELY-keskus katsoo alla listatut toimenpiteet sopiviksi estämään pintavesien pilaantumista.

Hule- ja pumppausvedet on johdettava oikein mitoitetun laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaiden mitoitus tulee suunnitella riittäväksi niiden yläpuolisen valuma-alueen mukaan (suositusten mukaan laskeutusaltaan pinta-alan tulee olla 3–8 m2 / valuma-aluehehtaari ja lietetilavuuden 2–5 m3 / valuma-aluehehtaari) ja altaissa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato, jotta laskeutusallas toimii oikein. Jos laskeutusallas tehdään toisen maalle tai siitä aiheutuu haittaa toisen kiinteistön kuivatukselle (padotus), tulee siihen olla kiinteistönomistajan tai haitan kärsijän kirjallinen suostumus. Suurten vesimäärien pumppaamista lyhyessä ajassa tulee välttää.

ELY-keskus huomauttaa, että louhittavaa kivilajia tai sen kemiallista koostumusta ei ole ilmoitettu hakemuksessa, jolloin veden laatuun liittyvää riskiä on mahdotonta arvioida. Mikäli kallioperässä esiintyy suuria haitta-ainepitoisuuksia, vedenlaadun tarkkailua tulee harkita. GTK:n kallio- ja maaperäaineiston perusteella hankealueella ei ole happamuutta aiheuttavien mustaliuskeen tai happaman sulfaattimaan esiintymisriskiä. Kosteikko tai pintavalutuskenttä voivat parantaa veden laatua.

Hakemuksesta ei käy ilmi, miten ja milloin vesi pumpataan, ja mikä on enimmäisvirtaama tai pumpun teho. Yleensä pienten louhosten pumppaaminen on jaksottaista, tarpeen mukaan tehtävää, jolloin metsäojan vastaanottokyky voi ylittyä. Tämä voi aiheuttaa eroosiota sekä tulvia alapuolisessa maastossa. Jos vettä pumpataan metsäojaan, tulee huolehtia, että oja ei lähde syöpymään ja aiheuta ylimääräistä kiintoainekuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Ojan syöpymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi ojaan tehtävällä kiveämällä toteutettavalla eroosiosuojauksella.

Mikäli vesi on tarkoitus pumpata jaksottaisesti, valumahuippujen viivytys ja tasoitus tulee varmistaa tarvittaessa asianmukaisilla keinoilla, kuten ojaan tai selkeytysaltaaseen asennetuilla padoilla, pintavalutuskentällä tai lupaehtoihin kirjatulla pumppauskapasiteetin ylärajalla. Louhoksesta pumpattava vesi voi irrottaa ojasta mahdollisesti merkittäviä kiintoainemääriä ja kuljettaa ne alapuoliseen Lievostenjokeen. Toiminnan käynnistyessä pumppausta ei saa aloittaa jokiveden ollessa alivedellä. Pumppauksen aikana ojan tulvimista tulee tarkkailla ja tarvittaessa vähentää pumpattavia vesimääriä.

Liikenne

Maa-aines- ja ympäristöluvan kohteena oleva kiinteistö 584-402-47-4 sijaitsee maantien 7520 (Mökäläntie) rajanaapurina. Kiviainesten ottaminen sijoittuu lopputilanteessa yli 120 metrin päähän maantien 7520 keskilinjasta.

Ottoalueelle on merkitty asemapiirustuksen mukaan yhteys maantielle 7520 tierekisteriosoitteeseen noin 7520/5/1570, oikea. Kyseisellä kohdalla on nykyinen maatalousliittymä eikä liittymälle ole liittymälupaa ELY-keskuksen järjestelmän mukaan elinkeinon harjoittamiseen.

Maantie 7520 on alueella valaisematon soratie, jolla on 80 km/h yleisrajoitus. Maantien 7520 liikennemäärä kohdealueella on noin KVL 89 ajoneuvoa/vuorokausi.

Maantien 7520 suoja-alue on vähintään 20 m tien keskilinjasta mitattuna. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44§). Maantien suoja- tai näkemäalueella ei saa myöskään pitää sellaista aitaa tai rakennelmaa, josta tai jonka käytöstä on haittaa liikenneturvallisuudelle tai tienpidolle.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että suositeltu suojavyöhyke maantien reunasta ottoalueeseen on yleensä vähintään 50 metriä, joka tässä hankkeessa toteutuu.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus huomauttaa, että liittymälle on haettava virallinen liittymälupa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus puoltaa liittymäluvan myöntämistä. Liittymälupa haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta osoitteessa https://www.ely-keskus.fi/liittymat. ELY-keskus myöntää mahdollisen liittymäluvan, mikäli liittymä täyttää liikenneturvallisuus ym. vaatimukset. Liittymäluvan hakemisen yhteydessä ELY-keskus tutkii tarkemmin liittymäpaikan liikenneturvallisuuden ynnä muiden seikkojen suhteen.

ELY-keskuksen liikennevastuualueella ei ole muita ko. asiaan vaikuttavia tienpidon suunnitelmia / toimenpiteitä maantielle 7520, jotka estäisivät maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämisen.

Kemikaali- ja öljyvahinkojen torjunta

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Lopuksi

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kalliokiviaineksen ottaminen voidaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja.

Maa-aineslupaharkinnassa on otettava soveltuvin osin huomioon oheisessa liitteessä esitetyt asiat. Ympäristölupaharkinnassa tulee ottaa huomioon Suomen ympäristökeskuksen laatima opas Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010).

Kiinteistön Koivusaari 584-402-32-2 omistajien muistutus

Koivusaari 584-402-32-2 omistajat ovat jättäneet hakemuksesta seuraavanlaisen muistutuksen:

”

- katselmusmuistio on tehty 19.2.2016 Jyri Harju

- korjaamatta on vieläkin tieura metsätöitä varten

- verkkoaita louhoksen puoleiseen tien reunaan

- myönnetyssä luvassa vähintään 10 metrin suojavyöhyke naapurin rajasta,ei toteutunut

- räjäytyksessä tulleet puusto vauriot hän on korvannut

- luvan haltija on luvannut tehdä korjaukset kesän 2016 aikana, mutta niitä ei ole vieläkään tehty.

- edellisessä myönnetyssä luvassa on kohta: pumppausvedet johdetaan pintavalutuksena hakijan metsämaalle mutta pumpatiinkin naaapurin puolelle.

Nämä asiat täytyy ottaa huomioon uuden luvan myöntämiseen.”

VASTINEET

Hakija vastine Kiinteistön Koivusaari 584-402-32-2 omistajien muistutukseen:

” - ”korjaamatta on vieläkin tieura metsätöitä varten”, tuossa kohtaa rajaa ei ole koskaan ollutkaan tieksi luokiteltavaa tietä ennen kuin minä rakensin louhokselle kantavan tien. Kiinteistön Koivusaari 584-402-32-2 maaliittymä palstalle maantieltä 7520 on n. 200 metriä rajalinjasta Perhon kirkonkylän suuntaan. Rajalinjalle ei ELY-keskus ole myöntänyt liittymälupaa. Lustosta johtuvan räjäytyksessä karanneet kalliolohkot on poistettu tieuralta ja murskeella tasattu 2016 kesällä.

- ”verkkoaita louhoksen puoleiseen tien reunaan”, verkkoaidan rakennan sitten kun ottamisluvan mukaisesti kallionnokka on saatu leikattua pois. ”tien käytöstä ja ottamistoiminnasta rajan tuntumassa on sovittu rajanaapurien kesken”, näin lukee vanhassa luvassa!

- ”myönnetyssä luvassa vähintään 10 metrin suojavyöhyke naapurin rajasta, ei toteutunut”

2016 kun urakoitsija Louhinta Kääntä Oy louhi meille louhetta alueelta niin heillä karkasi lustoon räjähdeainetta mistä johtuu että kallio repesi pidemmälle ja siitä kansikiviä lensi naapurin puolelle. Tämä asia monessa otteessa käsitelty omistajien kesken kuin kunnan edustajan kanssa.

- ”räjäytyksessä tulleet puustovauriot hän on korvannut”, Minulle soitti MHY.n edustaja-------------- 24.11.2016 kun oli tarkastamassa ----------- pyynnöstä puustovaurioita Härmänkankaan kallioalueella, hänelle oli kerrottu että vaurioituneita puita olisi huomattavasti isommasti. Hän oli laskenut todelliseksi puustovaurioksi 1m3 enimmillään, korvasin 2m3 määrän ja maksoin lisäksi odotusarvolisän koko korvaukselle.

- ”luvan haltia on luvannut tehdä korjaukset kesän 2016 aikana, mutta niitä ei ole vieläkään tehty”

Sain ensimmäisen kerran koko muistion käyttööni 25.11.2016 eikä silloinkaan kovin kivuttomasti, monet sähköpostit ja viimein paperiversio vaimoni mukana tuli kirkolta. Toki keväällä 2016 heti keräsin vaurioituneet puut pois, kannot myös ja ennen juhannusta työntekijäni --------------- rapsutti tien viimeisen päälle kuntoon, missään kohtaa aikaisemmin tuolla ei ole ollut tietä.

Verkkoaita rakennetaan kun ottamissuunnitelman mukaisesti kallionnokka saadaan ammuttua rajalta luvan mukaiseksi.

-”edellisessä myönnetyssä luvassa on kohta: pumppausvedet johdetaan pintavalutuksena hakijan metsämaalle mutta pumpatiinkin naaapurin puolelle”

Vanhan luvan sivulla 8. ”Pintavedet” pintavedet johdetaan (tehty rumpu rajalle, ennen valuneet tieuran yli)  ja ottamistoiminnan aikana louhokseen kertyvä vesi pumpataan metsäojiin josta vedet valuvat Lievostenjokeen ja edelleen Polvilampeen. Nykyisessä hakemuksessa on maininta kohdassa 6.10 että vedet pumpataan hakijan omalle puolelle, mistä pintavalutuksena valuu ojien kautta Lievostenjokeen jne.

Hakijan vastine ELY-keskuksen lausuntoon:

 ”vesien käsittely”

- Rakennan omalle maalleni louhoksesta n. 80 metriä kaakkoon laskeutusaltaan,mistä vedet saavat valua minun omia metsäojia pitkin Lievostenjokeen.

”hakemuksessa ei käy ilmi, miten ja milloin vesi pumpataan, jne” 

- vedet pumpataan vain tarvittaessa, uppopumppu tyyppisellä ns. 3-4 tuumaisella pumpulla rakennettavaan laskeutusaltaaseen ja siitä pintavalutuksena metsäojiin. Metsäojat alueella ovat yli 15 vuotta vanhoja, eli ei ole riskiä syöpymiseen vaikka joskus vettä liikkuisi joskus suurempiakin määriä. Valuma-alueena ojikkoaluetta yli 5 hehtaaria.

”liikenne”

- Yhtenä liitteenä mukana liittymän muutos hakemus.

”Muut huomioitavat asiat”

- Turvallisuus edellä, maavallit, kivet pysyviksi merkeiksi alueelle.

Vesirajan alapuolinen luiskaus omasta mielestäni heikentää turvallisuutta jos joku päättää hypätä veteen, vastassa onkin kivikova pohja eikä vesi.”             

Rakennustarkastajan päätösehdotus 

Ottamisalue, kokonaisottomäärä ja alin ottamistaso

3. Alin sallittu ottamistaso on +159.00 m (N2000)

Toimet ennen ottamisen aloittamista

Vakuuden tulee olla voimassa vähintään 1 vuoden luvan voimassaolon päättymisen jälkeen, mutta kuitenkin niin kauan, että luvan jälkihoitovelvoitteet on kokonaisuudessaan suoritettu ja luvan valvontaviranomainen on ne hyväksynyt. (MAL 12 §, MAa 8 §, YSL 59, 60 §)

      murskaus ja poraus on sallittua arkisin ma-pe klo 6.00-22.00

Jätteiden käsittely ja jätehuolto

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, etteivät louhoksen kuivatusvedet aiheuta maa-alueiden vettymistä tai muuta haittaa alapuolisilla naapurikiinteistöillä tai ympäristölle. (MAL 11 §)

Poikkeuksellisia tilanteita ja turvallisuutta koskevat määräykset

Seuranta ja tarkkailu

Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa valvontaviranomaisen vaatimuksesta tarkkailtava mittauksin ympäristöön kohdistuvia melu-, tärinä- ja laskeumapäästöjä. (YSL 52, 62 §)

Jälkihoitotoimenpiteet ja suojaetäisyydet

Mikäli louhoksen ympärille jää vesirajasta yli 2 m korkeita jyrkänteitä tulee jyrkänteiden yläosaan asentaa tukeva pysyvä teräsverkkoaita, joka on korkeudeltaan vähintään 1500 mm maanpinnasta. Aita tulee asentaa noin 2 metrin etäisyydelle jyrkänteen reunasta. Aidan päät tulee viedä kiinni louhoksen reunaan niin, että aidan taakse pääsy on estetty.

Kiinteistön Koivusaari 584-402-32-2 vastaisesta nykyisestä louhoksen reunasta ei saa louhia enempää kalliota. Ko. kiinteistön vastainen louhoksen reuna tulee aidata em. teräsverkkoaidalla heti, kun ottamissuunnitelmassa mainittu kalliopiikki on louhittu pois. Tämä tulee toteuttaa heti ensimmäisen louhinnan yhteydessä. Uuden louhinnan myötä tulee jättää ottamissuunnitelman mukainen 10 m:n suojavyöhyke naapurin rajasta mitattuna.

(MAL 11 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Lupaharkintaa tehtäessä ja lupamääräyksiä annettaessa on huomioitu ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, vesilaki, jätelaki, kemikaalilaki ja niiden nojalla annetut asetukset sekä asiassa annetut lausunnot ja jätetyt muistutukset

Maa-aineksen ottaminen ja järjestely hakemuksen ja annettujen lupaehtojen mukaisesti eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Hakemuksen mukainen toiminta täyttää myös ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset: toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa esitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu naapureille, eikä lähistöllä asuville sellaista eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun, pölyn, tärinän tai muun haitan muodossa, mikä estäisi luvan myöntämisen. Toiminnasta ei muutoinkaan aiheudu lupamääräykset ja laitoksen sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaikeutumista.

Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Yleiset lupamääräykset

Maa-ainesten ottamisen ja toiminnan laajuus on rajattu määräyksillä 1-4. Toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi on tarpeen antaa lupaehdot 25-27 ja 32-35. Toiminnan päättymisen jälkeisten velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi on annettu lupamääräykset 5 ja 28-31. Lupamääräykset 22-24 on annettu ihmisille ja eläimille aiheutuvan turvallisuusriskin ehkäisemiseksi.

Päästöjä maaperään ja vesiin koskevat määräykset

Polttonesteiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden maahan pääsy aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Polttonesteitä ja voiteluaineita tulee käsitellä asianmukaisilla välineillä sekä riittävällä varovaisuudella haitallisten ympäristövaikutusten ennalta ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi ne mahdollisimman vähäisiksi myös onnettomuus- ja vahinkotilanteissa (lupamääräykset 14 ja 18).

Maaperän, pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi on tarpeen määrätä lupaehdoissa 13-21.

Ympäristölautakunta on päätöstä antaessaan katsonut määräysten olevan riittävät pohjaveden suojelun kannalta eikä lupamääräyksiä noudatettaessa aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 

Melua, ilmanlaatua ja tärinää koskevat määräykset

Melun, pölyn ja tärinän leviämisen torjumiseksi on tarpeen antaa määräyksiä lupaehdoissa 7-12.

Jätteitä ja jätehuoltoa koskevat lupamääräykset

Jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi ja ympäristön roskaantumisen estämiseksi on tarpeen määrätä lupaehdossa 13.

Häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset

Häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta on tarpeen antaa lupamääräykset 20 ja 25 joilla pyritään estämään isompien ympäristövahinkojen syntyminen.

Toiminnan tarkkailua, raportointia ja toiminnan lopettamista koskevat lupamääräykset Lupamääräyksellä 6 ja 25-27 ja 32-35 varmistetaan, että valvontaviranomainen on ajan tasalla toiminnasta ja sen laajuudesta. Lupamääräyksellä 30 varmistetaan toiminnan lainmukainen lopettaminen ja toiminnanharjoittajan velvoitteista vapauttaminen toiminnan päätyttyä, kuten maa-aineslaissa on määrätty. (MAL § 11 ja 13 a sekä Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta § 8)

Lupamääräys 36 on tarpeen antaa luvan hakijalle, jotta hänen tulee olla selvillä tekniikan kehittymisestä esim. murskauskaluston osalta. (YSL 5§)

Tämä päätös on voimassa 10 vuotta luvan antopäivästä lukien. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 28.05.2035.

Mikäli asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMAANTULO

Päätös on lainvoimainen 4.7.2025 mikäli lupapäätöksestä ei valiteta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavien maksujen sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella peritään tämän luvan käsittelystä maa-ainesluvan osuus 430,00 € ja ympäristöluvan osuus 1000,00 €. Lisäksi maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaisesti peritään 30,00 €/kuultu naapuri, yhteensä 60,00 € (2 erikseen kuultua asianosaista).

LUPAMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN:

Maa-ainestaksan 2 §:n ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 ja 5 §:n mukaisesti ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään 1490,00 €.

VALVONTAMAKSU

Ottamistoiminnan valvonnasta peritään vuosittain maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Luvan myöntämishetkellä voimassa olevan taksan mukainen, keskimääräiseen vuosiottomäärään (2100 k-m3/vuosi) perustuva valvontamaksu on 180,00 €/vuosi.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET

Lisäksi on huomioitu:

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella (MAL 13 § ja YSL 85 §).

Päätös

Päätös toimitetaan hakijalle sähköpostilla.

Jäljennös päätöksestä

Päätös lähetetään tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä muille lausunnon antaneille tahoille.

Ilmoitus päätöksen antamisesta

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan hakemuksesta muistutuksen jättäneille.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Päätöksestä kuulutetaan Perhon kunnan tietoverkossa sekä ilmoitustaululla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään (MAL 20 §, YSL 190 §). Valitusosoitus on tämän lupapäätöksen liitteenä.

Päätös

-----

Toimenpiteet, otteet

-          Luvan hakija

-          Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

-          Muistutuksen tekijät

--- -----