Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.05.2024/Pykälä 21

Ympäristölupapäätös/ Perhon kunta, Ruunakankaan kompostiasema ja maankaatopaikka

Ymp  § 21  29.05.2024  

170/11.01.00.00/2024  

 Valmistelija

Rakennustarkastaja Jyri Harju, p. 040 848 8243 tai jyri.harju@perho.com

ASIA

Perhon kunnan tekninen lautakunta hakee ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisesti ympäristöluvan muutosta. Lupahakemus koskee ympäristölupaa Ruunakankaan kompostiasemalle ja pilaantumattomien maiden vastaanottopaikalle (maankaatopaikalle).

LUVAN HAKIJA

Perhon kunta

Tekninen toimi

Keskustie 2

69950 Perho

TOIMINTA JA SIJAINTI

Ruunakankaan kompostiasema ja perustettava maankaatopaikka sijaitsee osoitteessa Ruunakankaantie 66, 69950 Perho, kiinteistöllä Pulkkisenaho 584-401-20-125.

Kunta hakee nyt luvan muuttamista, jotta samalle alueelle voidaan vastaanottaa puhtaita maa-aineksia. Nykyinen ympäristölupa on vuodelta 1997, joten kompostiaseman rakenteita on tarkoitus uusia ja parantaa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnalle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13e (kaivannaisjätealue) ja kohdan 13f (ammattimainen tai laitosmainen jätteen käsittely) nojalla.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 2 momentin kohdan 12a ja ympäristönsuojelulain 34 §:n mukaan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 16.1.2024.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kompostiasemalla on voimassa oleva Perhon ympäristölautakunnan 16.4.1997 myöntämä ympäristölupa. Maankaatopaikalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

Kiinteistö sijoittuu Limakon tuulivoimaosayleiskaavan M-alueelle. Kyseisellä paikalla on kunnan nykyinen jätevesilietteen kompostiasema, jonka rakenteet on tarkoitus uusia vuosien 2024-2025 aikana. Alue sijoittuu tuulipuiston yhteyteen ja on metsätalousaluetta.

Lähin asutus sijaitsee noin 700 m etäisyydellä eteläsuunnassa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle, eikä sen läheisyydessä ole pohjavesikaivoja.

TOIMINNAN KUVAUS

Haetaan jätevesilietteen kompostiasemalle uutta ympäristölupaa. Uuden luvan yhteydessä luvitetaan samalle alueelle maankaatopaikka, jonne otetaan vastaan myös lunta.

Kompostiasemalla kompostoidaan jätevedenpuhdistamolta tuotua kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä. Liete sekoitetaan sekoitusaltaissa parkkiin ja turpeeseen ja kompostoidaan aumoissa kompostimullaksi.

Kompostoimiseen tarvitaan turvetta ja parkkia molempia noin 200 m³ vuodessa. Seosaineena voidaan satunnaisesti käyttää myös esim. olkea tai sahanpurua. Altaiden sekoitus tehdään kaivinkoneella. Asemalla on kaksi sekoitusallasta, joiden yhteistilavuus on noin 200 m³. Altaat on rakennettu betonisista siiloelementeistä, joiden korkeus on 150 cm. Toinen pääty altaista on auki ja pohja luiskattu altaiden täyttämistä varten. Altaiden pohjat on valettu betonista. Altaiden alla ja ympärillä kulkee salaojaputkitus, joka on johdettu jätevesien käsittelyjärjestelmään.

Kompostiseos siirretään ja kasataan kypsytysaumoihin. Aumoista tehdään noin 2-3 m korkeita. Kompostoinnin aktiivivaihe kestää yleensä 6 kuukaudesta vuoteen. Kompostia käännetään aktiivivaiheen aikana 1-2 kertaa. Aumojen käännössä huomioidaan aina sääolosuhteet, jolloin ympäristöön aiheutuvat hajuhaitat minimoidaan. Voimakkaimmat hajut syntyvät yleensä altaiden sekoituksessa ja kompostoinnin alkuvaiheessa, kun prosessi on kiivaimmillaan ja lämpötila korkeimmillaan. Kompostoitumista seurataan aumojen lämpötilojen perusteella. Tarvittaessa kompostiaumoja käännetään useammin.

Aktiivivaiheessa riittävän kauan olleet aumat käännetään syksyllä, jolloin niihin voidaan lisätä seosaineksia ja kesällä syntynyyttä lietettä. Toinen kääntö suositellaan tehtäväksi keväällä huhti-toukokuussa. Aktiivivaiheen aikana kompostiauman lämpötilaa seurataan, kunnes tavoitelämpötila on saavutettu. Yleensä tavoitelämpötilan alarajana on 50 ºC. Jos lämpötilaa ei käännöistä huolimatta saavuteta, lisätään seosainetta. Jos seos on liian tiivistä tai liian kuivaa, ei kompostoitumisprosessi välttämättä aktivoidu. Tarvittaessa määritetään kompostin kosteus ja lisätään lietettä tai kastellaan komposti. Käytössä etsitään oikea kääntötiheys. Kompostointi painottuu 1.4.- 30.10. väliselle ajalle.

Aktiivivaiheen jälkeen komposti siirretään isompiin jälkikypsytysaumoihin. Jälkikypsytysaika on 1-2 vuotta. Siirrossa kompostin rakennetta ja hapellisuutta seurataan ja siihen lisätään ilmavuutta parantamaan tarpeen mukaan seosaineita. Aumojen käsittelyssä käytetään kaivinkonetta. Jälkikypsytysaumojen käsittelyssä käytetään tarvittaessa seulakauhaa, jolloin seoksesta saadaan ilmavampaa ja tasalaatuisempaa.

Valmis kompostimulta siirretään varastoaumoihin. Siirto tehdään pyöräkuormaajalla. Varastoaumoista tehdään noin 3-4 m korkeita. Viherrakentamiseen käytettävään multaan sekoitetaan tarvittava määrä maa-aineksia esim. filleriä.

Kompostimultaa käytetään kunnan omassa viherrakentamisessa sekä Vehmassuontien kaatopaikan sekä perustettavan maankaatopaikan maisemoinnissa.

Kompostiaseman läheisyyteen perustetaan puhtaiden maiden maankaatopaikka, jonne vastaanotetaan maa-aineksia vuosittain keskimäärin arviolta noin 1000 m³ eli noin 1800 t ja koko toiminta-aikana noin 15 800 m³. Maankaatopaikalle tuodaan maa-aineksia pääasiassa kunnan omista rakentamiskohteista. Tuotavat maa-ainekset ovat lähinnä rakennus-, ja tierakentamiskohteiden pintamaita. Maankaatopaikalle otetaan talvisin vastaan myös lunta.

Kompostiasemalla lietteen sekoittamisessa ja aumaamisessa käytetään kaivuria. Aumojen siirtämisessä siirtämisessä käytetään kaivuria ja pyöräkuormaajaa. Maankaatopaikalla maamassojen levityksessä käytetään kaivuria ja pyöräkuormaajaa. Molemmat käyttävät polttoaineenaan dieseliä/polttoöljyä. Alueella ei säilytetä eikä varastoida polttoaineita eikä kemikaaleja. 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöjä voi aiheutua kompostiaseman hulevesistä. Kompostiaseman hulevedet johdetaan sakokaivojen ja maasuodattamon kautta maankaatopaikan ympärysojaan, josta ne johdetaan viivytysaltaan kautta maastoon. Kompostialtaiden ympärys ja esikypsytysauman alue asfaltoidaan ja hulevedet johdetaan jätevesien käsittelyjärjestelmään sakkapesällisten hulevesikaivojen kautta.

Kompostiaseman toiminnalla ei arvioida olevan ympäristöriskejä, kun jätevesien käsittelyjärjestelmä pidetään asianmukaisessa kunnossa. Suodatinkentästä maastoon johdettavista vesistä otetaan syksyisin tarkkailunäyteet.

Työkoneista voi aiheutua öljyvahinko esim. hydrauliikkaletkun rikkoutuessa. Tätä varten alueelle varataan öljynimeytysainetta. Tällaisissa tapauksissa torjuntatoimet on helppo toteuttaa, eikä niistä synny ympäristövahinkoa.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA

Maankaatopaikalle otetaan vain puhtaita maa-aineksia. Mikäli vastaanotettava maa-aines on peräisin sellaiselta paikalta, että siinä voidaan epäillä olevan epäpuhtauksia, niin se todennetaan mittauksin. Maankaatopaikalle tuotavista maa-aineksista pidetään kirjaa ja maa-ainesten laatua tarkkaillaan. Maankaatopaikan osalta on ympäristöriski jos sinne tuodaan omin luvin pilaantunutta maa-ainesta, eikä tätä huomata. Maankaatopaikalle kulkua varten asennetaan lukittava portti, jolloin ulkopuolisilla ei ole alueelle pääsyä.

Kompostiaseman maasuodattamosta maastoon johdettavista vesistä otetaan syksyisin tarkkailunäytteet.

SUUNNITELMA JÄTTEEN KÄSITTELYN SEURANNAN JA TARKKAILUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Hakija on täydentänyt hakemustaan tarkkailu- ja seurantasuunnitelamalla 20.5.2024.

Kompostiaseman toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti ja pidetään kirjaa vastaanotetusta lietemäärästä, käsittelyyn tarvittavasta seosmateriaalista, altaan sekoituksista ja aumojen ilmastuksista. Maankaatopaikalle tuotavista maamassoista ja niiden alkuperästä pidetään kirjaa. Maamassojen laatua tarkkaillaan silmämääräisesti.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ

Konetyöt suorittaa kunnan puitesopimuskumppani. Konetyöt kilpailutetaan säännöllisesti ja yhtenä laatupisteenä on koneen ikä ja päästöluokka. Myös koneiden kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa annetaan korjauskehotuksia. Kompostiaseman hulevesille rakennetaan asianmukainen käsittelyjärjestelmä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen vireille tulosta tiedottaminen

Ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internet-sivuilla ajalla 27.3.2024- 2.5.2024. Hakemus asiakirjoineen on ollut nähtävillä myös teknisen toimiston ilmoitustaululla kuulutusajan.

Hakemuksesta pyydetyt lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen mukaisesta toiminnasta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunut 23.4.2024 hakemuksesta seuraavaa:

” Toiminnassa käsiteltävät jätteet sekä niiden seuranta ja tarkkailu

ELY-keskus toteaa, että hakemus on puutteellinen. Jätelain 120 §:n mukaan ”Ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä”. Hakemusasiakirjat eivät sisällä jätelain 120 §:n mukaista suunnitelmaa ja tältä osin hakemusta on tarpeen täydentää. Hakemuksessa tulee yksilöidä jätekoodein vastaanotettavat jätelajit sekä niiden vuosittaiset vastaanottomäärät. Erityisesti kompostointiaseman osalta vastaanotettavien ja käsiteltävien jätteiden jätekoodit tulee tarkentaa.

Lisäksi hakemuksessa ei ole esitetty riittävällä tarkkuudella, miten jäteasetuksen 36 §:n mukainen jätteen käsittelijän kirjanpito toteutetaan. Myös tältä osin hakemusta on tarpeen täydentää sekä kompostointiaseman, että maankaatopaikan osalta.

ELY-keskus katsoo, että jätteiden valvonta ja vastaanotto tulee olla järjestelmällistä ja valvottua sekä sen tulee perustua jätelain mukaiseen kirjanpitoon. Lisäksi ELY-keskus muistuttaa, että jätteen vastaanoton valvonta tulee järjestää toiminnanharjoittajan toimesta, eikä vastaanotto saa tapahtua esimerkiksi jätteitä tuovien henkilöiden toimesta.

Jätteiden käsittely ja varastointi sekä vesien hallinta kompostointialueella

ELY-keskus toteaa, että kompostoinnin kaikkien vaiheiden tulee tapahtua kentällä, joka on päällystetty vesitiiviillä asfaltilla tai muulla vettä läpäisemättömällä pinnoitteella. Asfaltoidusta kentästä tulee esittää suunnitelmat kentän kaadoista ja siitä, miten vedet kentältä johtuvat hallitusti vesienkäsittelyjärjestelmiin, eivätkä valumavedet pääse alueen ulkopuolelle. Rakenteiden kunto ja toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdolliset korjaukset tulee tehdä viipymättä.

Myös ulkopuolisten pinta- ja valumavesien pääsy kompostointikentälle on estettävä esimerkiksi ympärysojituksin. ELY-keskus katsoo, että suunnitelmissa olisi esitettävä vähintään ympärysoja kompostointialueelle, mutta suosittelee tuplaojitusta, jolla voidaan varmistaa, että alueen sisä- ja ulkopuoliset vedet pidetään erillään. Sisäpuolisen ojan vedet tulee johtaa vesienkäsittelyyn.

ELY-keskuksen tulkinnan mukaan nykyinen kompostointitoiminta on tapahtunut sora/murskepintaisella alueella. Sen lisäksi, että ELY-keskus edellyttää, että toimintaa tulee jatkossa harjoittaa asfaltoidulla alueella, josta vedet kerätään hallitusti, tulee selvittää myös maaperän pilaantuneisuus alueella, jossa kompostointia on aikaisemman luvan mukaisesti harjoitettu. Mikäli aikaisemmasta toiminnasta on aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta, on maaperä puhdistettava ja kunnostettava ennen uusien rakenteiden rakentamista ja toiminnan aloittamista.

ELY-keskus toteaa, että käsiteltävän kompostin joukkoon ei saa sijoittaa muuta jätettä. ELY-keskus suosittelee, että tukiaineena käytetään turvetta. ELY-keskus huomauttaa, että hakemuksessa ei ole esitetty seurantaa käytettävistä tukiaineista ja niiden määrästä. Käytetyistä tukiaineista, niiden määrästä, läjitysajankohdista sekä tukiaineiden hankinnan ajankohdasta ja mistä ne on hankittu, tulisi raportoida toiminnan kirjanpidossa.

Toiminnanharjoittajan tulee erottaa eri jätteiden käsittelyalueet selkeästi toisistaan sekä huolehtia, ettei jätemateriaalit pääse leviämään ja sekoittumaan alueella. Mikäli puutarhajätteitä on tarkoitus käsitellä alueella murskaamalla, voi toiminnalle olla tarpeen asettaa rajoituksia esimerkiksi melun takia.

ELY-keskus muistuttaa, että toiminnassa vastaanotettavia ja käsiteltäviä jätteitä saa varastoida alueella enintään kolmen (3) vuoden ajan. Määräaika koskee myös kompostointikentällä aumoissa kompostoituvia jätteitä sekä puutarhajätteitä.

Kompostikentältä poistettava lumi on varastoitava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Kompostointikentältä poistettavaa lunta ei saa sijoittaa maankaatopaikalle lumenkaatopaikkaan, vaan varastointi on tapahduttava asfaltoidulla alueella.

Kompostin laadun seuranta

ELY-keskus toteaa, että hakemusta tulee täydentää esityksellä kompostin näytteenotoista ja hygieenisen laadun seurannasta (pH, E.coli, salmonella). Täydennyksessä tulee tarkentaa seurannassa tehtävät näytteenotot (parametrit) sekä kuinka usein näytteitä otetaan.

Lietteen kuljetus ja jätehuoltorekisteri

ELY-keskus huomauttaa, että toiminnassa saa käyttää vain sellaisia jätteenkuljettajia, jotka on hyväksytty jätelain 94 §:n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Hakemus jätteen kuljetustoiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin on esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

ELY-keskus toteaa, että lietteen ja kompostin kuormaus ja kuljetus alueella tulee hoitaa tarkoitukseen suunnitelluilla välineillä, kuten tiiviillä kärryillä tai säiliöillä siten, ettei lietteitä, kompostia ja niiden nesteitä joudu ympäristöön, tielle, ojiin, vesistöön, pohjaveteen tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreiteille pääsee putoamaan lietteitä, kompostia tai niiden nesteitä, kuljetukset tulee keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

Maankaatopaikan läjityssuunnitelmat ja jätetäytön edistymisen seuranta

ELY-keskus toteaa, että maankaatopaikan täytön osalta erityisesti pohjoisen puoleisessa osassa tulee säännöllisesti seurata suunnitelman mukaista luiskakaltevuuden 1:6 toteutumista. Koska maankaatopaikalle läjitetään pääasiassa maa-aineksia, jotka eivät rakennusteknisesti sovellu muuhun maanrakennuskäyttöön, niiden pysyvyys luiskissa voi olla erittäin huono. Suunniteltu loivempi luiskaus vähentää sortumia ja eroosiota ja näin ollen ehkäistään riskiä maa-ainesten sortumiseen kompostointialueelle.

Hakemuksessa liitteenä olevassa suunnitelmassa ei ole riittävällä tarkkuudella esitetty maankaatopaikan koillis- ja itäpuolella kulkevan tien sijaintia. Suunnitelmaa on tarpeen päivittää kulkutien sijainnin osalta, että kaatopaikan täyttö ei aiheuta haittaa tien käytölle.

ELY-keskus toteaa, että maankaatopaikan läjityksen edistymistä on syytä mallintaa (mm. pohjamuodot, tilavuus, luiskakaltevuudet) mittauksiin perustuen määrävuosina (esimerkiksi viiden vuoden välein), tai kun vastaanotettavan maa-aineksen määrä ylittää tietyn tonnimäärän. Läjityksen edistymisen säännöllisellä seurannalla ehkäistään maankaatopaikasta aiheutuvia haittoja toiminnan aikana ja toiminnan loppuessa maisemointitöissä

Maankaatopaikan vesien johtaminen

Maankaatopaikan suunnitelmissa on esitetty ympärysojat vain kaatopaikan etelä- ja länsipuolisille reunoille. Suunnitelmissa tulisi esittää vähintään ympärysoja koko maankaatopaikka-alueelle, mutta ELY-keskus toteaa, että maankaatopaikkatoiminnassa olisi hyvä, että alueella olisi tuplaojitus eli alueen sisä- ja ulkopuoliset vedet pidetään erillään. Maankaatopaikka-alueen (sisäpuoliset) vedet tulee johtaa suunniteltuun laskeutusaltaaseen.

Ulkopuolisten alueiden vesien kulkeutuminen maankaatopaikan ympärysojaan tulee estää erillisellä niskaojalla ja niskaojien vedet tulee johtaa laskeutusaltaan ohitse maastoon.

Vesienkäsittelyrakenteet ja tarkkailu

ELY-keskus toteaa, että kompostointialueen ja maankaatopaikan vesienkäsittelyrakenteiden ja tarkkailun osalta hakemusta on täydennettävä.

Hakemuksen mukaan kompostointialueen vedet johdetaan sakkapesällisten hulevesikaivojen kautta suodatinkentälle, josta ne johdetaan ojaan. Oja on kaatopaikan reunaoja, josta vedet johtuvat laskeutusaltaan kautta maastoon.

ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty sakkapesällisten hulevesikaivojen, suodatinkentän sekä laskeutusaltaan mitoituksia. Hakijan tulee varmistaa, että mahdollisten rankkasateiden aikana asfaltoidulta kentältä kertyvien vesien määrä on huomioitu hulevesikaivojen ja laskeutusaltaan mitoituksessa ja että rakenteiden tilavuudet ovat riittävät toiminnan kokoon nähden. Mitoituslaskelmissa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset.

Laskeutusaltaaseen kertyvän kiintoaineen määrää on seurattava ja se on tarvittaessa poistettava. Laskeutusaltaasta poistettava kiintoaine ja liete voidaan sijoittaa maankaatopaikalle. Kaatopaikalle sijoitetun lietteen määrästä tulee pitää kirjaa ja huomioida määrä kaatopaikalla vastaanotettavien jätteiden kirjanpidossa. Maankaatopaikalle ei saa läjittää muualta tuotua lietettä.

ELY-keskus toteaa, että alueen tarkkailua tulee tarkentaa siten, että koko toiminnan osalta tarkkailua tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pintavesivaikutuksia tulisi tarkkailla sekä kompostiaseman, että maankaatopaikan ylä- ja alapuolisista pisteistä sekä laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Hakemuksessa on esitetty, että tarkkailua suoritetaan vain kompostiaseman suodatinkentästä syksyisin. Ylä- ja alapuolisten vesientarkkailulla saadaan selville kompostointikentän vaikutus pintavesiin.

Maankaatopaikalta lähtevistä vesistä on tarkkailtava vähintään pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, väri ja sameus, CODMn ja kompostointiasemalta lähtevistä vesistä vähintään ravinteet, bakteerit, sähkönjohtavuus, metallit (vähintään kertaluontoisesti), kiintoaine, BOD7 ja COD.

ELY-keskus toteaa, että alueen vesien käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 27§ 2 mom. kohdan 1) ja 2) mukaista vesistön, ojan, lähteen tai noron pilaantumista.

Toiminnasta aiheutuva melu, tärinä, pölyäminen ja haju

ELY-keskus toteaa, että toiminnalle voi olla tarpeen asettaa erityisiä ja yksityiskohtaisia määräyksiä, joilla varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta melun, tärinän, pölyämisen ja hajun osalta läheiseen 700 metrin päässä olevaan asuinrakennuksiin. Määräykset voivat olla toiminta-aikarajoituksia ja velvollisuuksia esimerkiksi torjua pölyämistä kastelulla tai rajoittaa kompostin kuljetus- ja käsittelyaikoja. Toimita voidaan rajata esimerkiksi arkipäivisin klo 8–17 välillä tapahtuvaksi. Toiminta-ajan rajaukset ovat tarpeen, koska pelkästään pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteillä ei voida varmistaa asuinviihtyvyyttä hyvin läheisillä asuinkiinteistöillä toiminta-aikana.

Kompostiaumat on tarvittaessa peitettävä hajua sitovalla aineella viihtyisyys- ja terveyshaittojen estämiseksi. Kompostiaumat on tarvittaessa peitettävä turvekerroksella tai muulla katteella, mutta peittämisessä on vältettävä pölyn leviämistä.

Lumenkaatopaikka

ELY-keskus katsoo, että lumenkaatopaikkaa ei tule sijoittaa maankaatopaikan päälle. Lumien sulamisesta voi aiheutua merkittävää kiintoaineen kulkeumaa vesienkäsittelyjärjestelmään ja sen ohi. Lisäksi lumen mukana voi alueella tulla roskia ja muita epäpuhtauksia, jotka tulee olla helposti siivottavissa lumien sulettua.

Vieraskasvilajit

Maa-ainesten mukana maankaatopaikalle saattaa kulkeutua luonnolle tai ihmisten terveydelle haitallisia vieraskasvilajeja. Tyypillisiä maa-ainesten mukana leviäviä kasvilajeja ovat jättipalsami ja jättiputki. Maankaatopaikan viimeistelytyön yhteydessä on huolehdittava siitä, etteivät maankaatopaikalle tuotavien pintamaiden mahdollisesti sisältämät vieraskasvilajien siemenet tai kasvinosat aiheuta vieraskasvilajin leviämistä ja merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle (laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015).

ELY-keskus katsoo, että vieraslajeista aiheutuvien riskien hallitsemiseksi maankaatopaikkatoimintaa, mutta myös kompostointitoimintaa varten tulee tehdä selvitys vieraslajien poistamisesta, mikäli sellaisia esiintyy toiminnan aikana. Vieraslajien torjunnan tulee olla suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja tarkkailuun perustuvaa.

Haitallisten vieraslajien torjunta on oltava suunnitelmallista ja oikea-aikaista. Lupiinin kohdalla ensimmäinen niitto tulee tehdä kukinta-aikaan, ennen siemenpalkojen muodostumista ja jatkaen 2–4 kertaa kasvukauden aikana. Jättiputken esiintymät tulee niittää riittävän usein, aloittaen niittäminen jo toukokuussa ja pitämällä kasvusto matalana estäen kukintojen ja siementen kehittyminen. Näin toimimalla niittojäte voidaan kompostoida erillisessä kompostiaumassa. Niittojätettä ei saa sekoittaa jätevesilietteen kompostiin. Siementen muodostuttua niittojäte tulee hävittää polttokelpoisena sekajätteenä.

Toiminnalle määrättävä vakuus

ELY-keskus toteaa, että lupapäätöksessä tulee jätteen käsittelytoiminnalle asettaa ympäristönsuojelulain 59 § mukainen vakuus.”

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan vastine

Hakija ei ole jättänyt vastinetta lausuntoihin.

RATKAISU

Rakennustarkastajan päätösehdotus 

Lupamääräykset

Maa-ainesten vastaanotto, loppusijoitus ja lumen vastaanotto

1. Alueella saa vastaanottaa ja loppusijoittaa ainoastaan jäteluokkaan 17 05 04 (ei pilaantuneet maa-ainekset rakennetuilta alueita ja purkukohteista, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset) ja 20 02 02 (ei pilaantuneet maa-ainekset rakentamattomilta alueilta) kuuluvia maa-aineksia. Mikäli alueelle tuodaan muuta materiaalia, on se viipymättä palautettava materiaalin haltijalle tai toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen aineksen vastaanotto on sallittu. (YSL 49, 52, 58 §, JL 12, 13, 29 §, JA 4 §)

2. Vastaanotettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. (YSL 52 §)

3. Lupahakemuksen mukaiselle maankaatopaikalle saa sijoittaa maa-aineksia vain suunnitelmapiirroksen mukaiselle alueelle ja suunnitelmien mukaisessa laajuudessa. Laskennallinen täyttömäärä koko toiminta-aikana on 15 800 m³ joka on noin 28 440 tonnia. Loppusijoitukselle varattu alue on merkittävä näkyvästi maastoon. (YSL 49, 52, 58 §, JL 13 §)

4. Ainesten valvomaton tuonti alueelle on estettävä käyttämällä lukittavaa puomia tai muuta tehokasta teknistä ratkaisua. (YSL 49 §, JL 13, 72 §)

5. Loppusijoitettavat maa-ainekset on tiivistettävä säännöllisesti täyttömäkeen siten, ettei haitallisia painumia ja lammikoitumista pääse syntymään. Luiskien lopullinen jyrkkyys saa olla enintään 1:6 ja luiskat on tehtävä sellaisista aineksista, että sortumia ei pääse syntymään. (YSL 52 §, JL 13 §)

6. Maa-aineksia on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niitä leviä tai liety pintavalunnan mukana hallitsemattomasti ympäristöön. (YSL 7, 16-17, 49, 52, 66 §, JL 13 §, NaapL 17 §)

7. Läjitysalueella syntyvät pintavedet on johdettava maastoon selkeytysaltaan kautta. (YSL 49, 52, 66, 140 §)

8. Läjitysalueen alueet on vuosittain elo-syyskuun aikana tarkastettava vieraskasvilajien havaitsemiseksi. Tarkastuksesta on tehtävä muistio. Alueella kasvavat Euroopan unionin luetteloon kuuluvat ja kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraskasvilajit on hävitettävä viipymättä niiden havaitsemisen jälkeen. (1709/2015 3, 4 §, YSL 62 §)

9. Läjitysalueelle mm. lumen mukana tulleet roskat tulee siivota keväisin lumien sulettua ja ne tulee käsitellä kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. (YSL 52 §, JL 72 §)

10. Penkkaa tulee täyttää järjestelmällisesti ja maisemointia tulee suorittaa sitä mukaa kun valmista penkkaa muodostuu. (YSL 49, 52, 94 §)

Kompostiasema

11. Kompostiasemalle saa tuoda yhdyskuntajätevesilietettä (jätekoodi 19 08 05) ainoastaan Perhon jätevedenpuhdistamolta, joka on käsiteltyä ja kuivattua lietettä. Kompostin sidosaineena tulee ensisijaisesti käyttää turvetta ja puun kuorta. Kompostiin voidaan sekoittaa myös asemalle vastaanotettua haravointijätettä (jätekoodi 20 02 01) eli lehtiä ja ruohoa, pieniä määriä haketta sekä olkisilppua.

12. Kompostiasemalla voidaan ottaa vastaan puutarhan haravointijätettä eli puun lehtiä, ruohoa, ja puun oksia (jätekoodi 20 02 01).

13. Ainesten valvomaton tuonti alueelle on estettävä käyttämällä lukittavaa puomia tai muuta tehokasta teknistä ratkaisua. (YSL 49 §, JL 13, 72 §)

14. Mikäli laitokselle tuodaan jätemateriaaleja, joiden vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä palautettava toimittajalle tai toimitettava käsittelylaitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu.

15. Koko esikypsytysauman alue ja sekoitusaltaan pohjoispuoli noin 5 m leveydeltä, jossa kompostia käsitellään, tulee asfaltoida ja alue muotoilla siten, että hulevedet johdetaan hallitusti hulevesikaivojen kautta jätevesijärjestelmään. Ympäristöön johdettavista hulevesistä ei saa aiheutua haittaa maaperälle tai purkuvesistölle.

16. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista. (YSL 52 §) 

17. Varastoaumojen alue tulee rakentaa kantavalla murskepohjalla, joka salaojitetaan. Salaojavedet tulee johtaa jätevesijärjestelmään. Kompostialtaan ympärille tulee asentaa salaojaputkitus, josta vedet johdetaan jätevesijärjestelmään. (YSL 52, 66 §)

18. Jätevesijärjestelmä voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisena eli kolmiosastoinen sakokaivo tilavuudeltaan 45 m³ ja sakokaivon jälkeen suunnitelman mukainen imeytyskenttä. (YSL 52, 66 §)

19. Jätevesijärjestelmän toimivuutta tulee valvoa säännöllisesti. Hulevesikaivoihin ja sakokaivoihin kertynyt liete tulee tyhjentää säännöllisesti. Liete tulee palauttaa takaisin jätevedenpuhdistamolle, mikäli siinä on mukana paljon vettä. Kuivempi kiinteä lieteaines voidaan käsitellä kompostiaseman lietealtaassa. (YSL 52, 66 §)

20. Toiminnan jätekuljetukset tulee järjestää siten, ettei kuormauksista tai kuljetuksista aiheudu roskaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa ihmisille ja ympäristölle. Kuivattu jätevesiliete on kuljetettava asianmukaisilla kuljetusvälineillä. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittynä ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin. (YSL 52 §, JL 94 §)

21. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja työkoneiden huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. (YSL 52, 123 ja 134 §)

22. Kompostiaumoja tulee kääntää aktiivivaiheen aikana riittävän usein, jotta kompostoituminen on tasaista. Kompostoitumisen tavoitelämpötilan alaraja on 50 °C lämpötila, jos lämpötilaa ei saavuteta, tulee lisätä seosainetta. Kompostimassan viipymän tässä lämpötilassa tulee olla vähintään kaksi viikkoa. Lämpötilaa tulee seurata mittauksin ja niistä tulee pitää kirjaa.

23. Aktiivivaiheen jälkeen, eli massan lämpötilan laskettua alle 40 °C, massaa tulee jälkikypsyttää vähintään kuuden kuukauden ajan.

Yleiset lupamääräykset ympäristön pilaantumisen estämiseksi

24. Toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, sallittu äänenpaine on 5 dB edellä mainittua tasoa alhaisempi. (YSL 52 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992 2, 4 §)

23.  Toiminnat on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pölypäästöjä. Jos pölyhaittoja esiintyy, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin pölypäästöjen selvittämiseksi ja niiden vähentämiseksi. (YSL 52 §).

24.  Mikäli alueella varastoidaan polttonesteitä, on ne varastoitava kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettava ylitäytönestimellä ja laponestolaitteistolla tai normaalisäiliössä, jotka on varustettu suoja-altailla ja katoksilla. Säiliöt on oltava lukittavia. (YSL 52 §)

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

25.  Maankaatopaikan ja kompostiaseman asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä vastuuhenkilöt, joiden yhteystiedot on ilmoitettava Perhon ympäristösihteerille. Tiedot on tarvittaessa päivitettävä. (YSL 62 §, JL 120, 141 §)

26. Luvansaajan on oltava selvillä laitokselle vastaanotettavien jätteiden määrästä, laadusta ja ominaisuuksista. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja osoittaa jätteelle sijoituspaikan.

27.  Alueelle vastaanotetuista maa-aineksista on pidettävä kirjanpitoa. Kirjanpidosta tulee ilmetä vähintään vastaanotettujen maa-aineserien määrä sekä vuodenvaihteen varastotilanne. Kirjanpitotietoja tulee säilyttää kuusi vuotta. Kirjanpitotietojen tulee olla lupaviranomaisen saatavilla. (YSL 62 §, JL 118, 119, 120, 122 §, JA 36 §)

28.  Luvan saajan on tarkkailtava kompostiaseman ja maankaatopaikan toimintaa ja vaikutuksia ympäristöön hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnan ympäristövaikutusten seuraamista varten on hulevesien tasausaltaasta (kompostiaseman imeytyskentästä vedet johdetaan tasausaltaaseen) otettava vesinäytteet, joista analysoidaan:

-          pH

-          sähkönjohtavuus

-          kokonaisfosfori

-          kokonaistyppi

-          kiintoaine

-          väri ja sameus

-          CODMn

-          ravinteet

-          bakteerit

-          metallit (vähintään kertaluontoisesti)

-          BOD7

-          COD.

Vesinäytteet tulee ottaa aluksi kaksi kertaa vuodessa keväällä huhti-toukokuussa ja syksyisin elo-syyskuussa. Valvontaviranomainen voi harventaa näytteenottotaajuutta kahden vuoden jälkeen, jos näytetuloksien perusteella ei ilmene tarvetta tiheämmälle näytteenotolle.

Mikäli tarkkailussa havaitaan kohonneita pitoisuuksia, valvontaviranomainen voi päättää näytteenoton tihentämisestä ja tarkkailun laajentamista. Analyysitulokset on toimitettava lupaviranomaiselle niiden valmistuttua. (YSL 172 §, JL 122 §)

29.  Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Mikäli tarkkailussa havaitaan kohonneita pitoisuuksia, valvontaviranomainen voi päättää näytteenoton tihentämisestä ja tarkkailun laajentamista. Valvontaviranomainen voi harventaa näytteenottotaajuutta viiden vuoden jälkeen, jos näytetuloksien perusteella ei ilmene tarvetta tiheämmälle näytteenotolle.

30. Toiminnassa tapahtuvista ympäristövahingoista, toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 29, 62, 94, 123, 134 §)

31. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee hyvissä ajoin esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma lopettamisen yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä. (YSL 52, 66, 94, 135 §, JA 13 §)

32.  Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta sekä päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava vuosittain valvontaviranomaiselle yhteenveto helmikuun loppuun mennessä. (YSL 62 §)

Vuosiyhteenvedossa tulee esittää ainakin seuraavat tiedot:

-          laitokselle vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden määrät, alkuperä ja käsittelytapa

-          vuoden vaihteessa varastossa olevien jätteiden määrät jätejakeittain

-          kompostiasemalta hyötykäyttöön toimitetun kompostimullan määrä ja sen käyttökohde

-          tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista

-          tiedot jätevesijärjestelmän tarkastuksista

-          tarkkailutulokset

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

33. Öljyvahinkojen ensitorjuntaa varten alueella tulee olla saatavilla imeytysmateriaalia ja vahingon rajoittamisessa tarvittavaa välineistöä. (YSL 14-17, 52, 66 §, JL 13 §)

34. Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeava päästö, luvansaajan on viipymättä ilmoitettava tapahtuneesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaine-, öljy- ja kemikaalivuodot tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Perhon ympäristöviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. (YSL 134 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

35. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä (YSL 8, 52, 53 ja 170 §).

 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

36.  Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä Perhon ympäristöviranomaiselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSL 89 ja 170 §)

  37.  Kun toiminta alueella lopetetaan, tulee alue siivota jätteistä ja tarpeettomasta materiaalista. Viimeistelytyöt tulee olla valmiina (1) vuoden kuluttua, kun toiminta on lopetettu. (YSL 94 §)

38. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin kirjallisesti Perhon ympäristöviranomaiselle ja esitettävä suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista. Suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava Perhon ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi viimeistään 6 kuukautta ennen tämän luvan mukaisen toiminnan päättymistä. 

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa lisämääräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. (YSL 52 ja 94 §)

39.  Läjitystoiminnan loputtua maankaatopaikan täyttömäki on maisemoitava levittämällä pinnalle kasvumaakerros ja metsittämällä alue, ellei alue ole lähtenyt luontaisesti metsittymään. (YSL 49, 52, 94 §)

Päätöksen perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Yleiset perustelut

Perhon ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti kompostiaseman, maankaato- ja lumenkaatopaikan toiminta täyttää sille ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jätelaissa ja naapuruussuhdelaissa asetetut vaatimukset ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.

Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapureille kohtuutonta haittaa eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti, kun toiminnassa noudatetaan tämän ympäristölupapäätöksen ehtoja.

Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 11 §:n ja 12 §:n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminnalle ei ole kaavoituksen asettamia esteitä, eikä lähialueella ole herkästi häiriintyviä kohteita. Kiinteistö sijoittuu Limakon tuulivoimaosayleiskaavan M-alueelle.  Toiminta ei ole ristiriidassa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa.

Luvassa on huomioitu toiminnasta aiheutuva riski maaperälle sekä pohja- ja pintavesille ja riskin asianmukainen hallinta. Alueelta johdettavia hulevesiä on vaadittu tarkkailemaan näytteenotoin.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehnyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;

3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. (YSL 11 §)

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. (YSL 12 §)

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Ympäristönsuojelulain 20 §:ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikutusta sekä toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäisemistä sekä onnettomuuksien seurausten ehkäisemistä. (YSL 53 §)

Lupamääräysten perustelut

-       Jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn tai hyödyntämiseen. Tuotavien jätteiden laatua on valvottava. Loppusijoitettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa rajoitteita alueen myöhemmälle käytölle eikä haitta-aineiden leviämisriskiä. (lupamääräys 1,2, 11, 12, 14 ja 28)

-       Asiaton pääsy alueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten sulkemalla kulkuväylät porteilla ja rajaamalla aluetta esim. ojalla. Alueen sulkeminen portein muina kuin aukioloaikoina estää ettei alueelle tuoda sinne kuulumatonta jätettä. (lupamääräys 4)

-       Laitokselle ei saa tuoda jätettä sen kapasiteetin ylittävää määrää. (lupamääräys 3)

-       Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksessa kuvatulla tavalla suunnitelmallisesti. Käsittelyalueelle ei tule läjittää sen laskennallista kapasiteettia suurempaa määrää massoja. (lupamääräys 3 ja 13)

-       Täytön tiivistäminen ja luiskien stabiliteetin varmistaminen vähentävät työtapaturmien ja niihin liittyvien ympäristövahinkojen sekä eroosion todennäköisyyttä. (lupamääräys 5)

-       Oikein mitoitettu selkeytysallas vähentää alapuolisen ojaston kiintoainekuormitusta, pienentää veden laadun vaihteluita ja hidastaa mahdollisen ympäristövahingon leviämistä. (lupamääräys 7)

-       Vieraskasvilajit voivat lisääntyä nopeasti paljaalla täyttömaalla ja levitä ympäristöön pintaveden mukana. (lupamääräys 8)

-       Maa-ainesten leviämistä maankaatopaikan ulkopuolelle voidaan estää oikeilla työkäytännöillä. (lupamääräys 6)

-       Ympäristön roskaantumisen estämiseksi on annettu lupamääräys 9. (lupamääräys 9)

-       Kasvumaakerros ja metsittäminen estävät täyttömäen pinnan eroosiota. (lupamääräys 10 ja 41)

-       Lupamääräyksellä varmistetaan toiminnan järjestäminen asianmukaisesti siten, että ensisijaisesti ehkäistään ja toissijaisesti rajoitetaan sellaisia päästöjä, joilla on merkitystä ympäristölle tai terveydelle ympäristönsuojelulain 8 ja 14 §:n mukaisesti. (lupamääräys 15, 16, 17, 18, 19 ja 20)

-       Tarkkailua, raportointia, kirjanpitoa ja erilaisia ilmoituksia koskevat määräykset ovat tarpeellisia valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. (lupamääräykset 22j a 23)

-       Toiminnasta aiheutuva melutasot eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta asuinalueella. Lupamääräyksessä annetut melutason raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) säädettyjä melutason ohjearvoja. Melumittausta ei ole vaadittu, koska toiminnasta ei oleteta aiheutuvan meluhaittaa asutukselle. (lupamääräys 24)

-       Maa-ainesten ja turpeen käsittelystä ja kuljetuksesta voi aiheutua pölyämistä. (lupamääräys 25)

-       Polttoaineiden varastointiin käytettävien säiliöiden varustelu vähentää vuotovahinkojen riskiä. (lupamääräys 26)

-       Vastuuhenkilöiden nimeäminen on tarpeen toiminnan asianmukaista järjestämistä ja seurantaa varten. (lupamääräys 27)

-       Kirjanpito on tarpeen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräys 29)

-       Luvan saajan on oltava selvillä ympäristöluvan mukaisen toiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen. Näytteenoton tulee tapahtua luotettavan ja riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja näytteet tulee analysoida akreditoidussa laboratoriossa. Toimintaan liittyvien analyysien raportointi on tarpeen toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen seuraamiseksi. (lupamääräys 30 ja 31)

-       Ympäristövahingoista ja toiminnan muutoksista ilmoittaminen on tarpeen niistä aiheutuvien ympäristöriskien arvioimiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (lupamääräys 32)

-       Toiminnan lopettamisen täytyy tapahtua suunnitelmallisesti varmistuen siitä, ettei alueelle jää toiminnasta aiheutuvia ympäristöriskejä, roskaantumista tai jätteitä. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Jäteasetuksen 13 §:n mukaan jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. (lupamääräys 33)

-       Ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Jätelain nojalla ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista jätteistä, niiden välivarastoinnista, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. Vuosiyhteenvedon ja vuosiraportin esittämisestä annettu määräys on tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta oleellisten tietojen saamiseksi ja toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräys 34)

-       Poikkeuksellisiin tilanteisiin ja vuotovahinkoihin varautuminen pienentää ympäristön pilaantumisen riskiä. (lupamääräys 35)

-       Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellista tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 123 §:n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 36)

-       Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jätelain 13 §:n mukaan jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. (lupamääräys 37)

-       Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Jäteasetuksen 13 §:n mukaan jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. (lupamääräys 38)

Vakuus

Toiminnanharjoittajalta ei vaadita jätteen käsittelytoiminnan vakuutta, koska toiminnasta ei synny jätettä. Kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat vähäiset ja luvan haltijana on kunta.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä soveltuvin osin.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki 527/2014

Ympäristönsuojeluasetus 713/2014

Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 26/1920

Jätelaki 646/2011

Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2, 4 §

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 3, 4 §

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa (YSL 29 §). Toimintaa ei saa tällöin muutettuna jatkaa ennen kuin siihen myönnetty lupa on saanut lain voiman, ellei ympäristönsuojelulain 199 §:stä muuta johdu.

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMAANTULO

Päätös on lainvoimainen 12.7.2024 mikäli lupapäätöksestä ei valiteta. Tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi raukeaa toiminnalle aiemmin myönnetty ympäristölupa (Perhon ympäristölautakunta 16.4.1997).

PÄÄTÖKSESTÄ KUULUTTAMINEN

Ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä.

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään 2 300 €:n suuruinen käsittelymaksu.

(Perhon ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 2021, kohta 12a) maankaatopaikka 1100 € ja kohta 12 f) muu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista 1200 €)

Päätös

 Päätösehdotus hyväksyttiin.

-----

Toimenpiteet, otteet

-          Perhon kunta, tekninen toimi

-          Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

-          Keski-Pohjanmaan Ympäristöterveydenhuolto

--- -----