Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.05.2024/Pykälä 20

Mestaripurkajat Oy, ympäristölupapäätös purkujätteen käsittelylle

Ymp  § 20  29.05.2024  

260/11.01.00.00/2022  

 Valmistelija

Rakennustarkastaja Jyri Harju, p. 040 848 8243 tai jyri.harju@perho.com

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

LUVAN HAKIJA

Mestaripurkajat Oy

(y-tunnus: 2443763-7)

Mäntysaarentie 43

69920 Oksakoski

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Mestaripurkajat Oy harjoittaa rakennusten purku-urakointia. Mestaripurkajat Oy:llä on Perhon ympäristölautakunnan 22.5.2019 § 15 myöntämä ympäristölupa, joka koskee rakennusten purkujätteen; betonin, puun ja metallin käsittelyä, kierrätystä, jatkojalostusta ja varastointia yrityksen tontilla, osoitteessa Kokkolantie 799, 69920 Oksakoski.

Yritys hakee nyt lupaehtojen muutosta, jotta purkujätteen lajittelutoimintaa voidaan laajentaa ja monipuolistaa.

Materiaalin käsittely- ja varastointipaikka sijaitsee Perhon kunnan Oksakosken kylällä, tilalla Kirilä RN:o 11:39. Alue sijaitsee haja-asutusalueella. Lähin asutus sijaitsee noin 170 m:n etäisyydellä alueesta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 89 §. Toiminnan luvanvaraisuusperuste YSL 27 § (liite 1, taulukko 2 kohta 13 f).

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 2 §:n b ja f kohdan perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Perhon kunnassa on Perhon ympäristölautakunta. (jätteen ammattimainen, laitosmainen hyödyntäminen ja loppukäsittely).

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 21.12.2023.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Mestaripurkajat Oy:llä on Perhon ympäristölautakunnan 22.5.2019 § 15 myöntämä ympäristölupa, joka koskee rakennusten purkujätteen; betonin, puun ja metallin käsittelyä, kierrätystä, jatkojalostusta ja varastointia.

Toiminta-alueen tontti on Oksakosken osayleiskaavassa merkinnällä TY (teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia).

TOIMINNAN KUVAUS

Yritys harjoittaa rakennusten purku-urakointia. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jota on tarkoitus laajentaa. Kiinteistöllä on tarkoitus käsitellä ja lajitella rakennusten purkujätettä. Tarkoitus on alkaa parantamaan yrityksen omilta purkutyömailta tulevia jätelaatuja tarkemman lajittelun kautta, Oksakosken toimipaikassa. Lisäksi voimme laajentaa jätteenkäsittelyä paikallisten yritysten sekä yksityishenkilöiden jätteiden vastaanottoon ja vähentää näin kaatopaikalle menevän jätteen määrää paikallisesti oman lajittelumme kautta. Yritys ei ota vastaan tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä.

Purkumateriaalien käsittely järjestetään siten, että materiaaleja voidaan ensisijaisesti käyttää uudelleen, kierrättää tai muuten hyödyntää.

Vuosittainen vastaanotto määrä on < 50 000 t betonia, tiiliä, keramiikkaa ja < 20 000 t rakennusjätettä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ihmisten terveyteen eikä kohtuutonta haittaa naapuruston yleiseen viihtyvyyteen. Toiminnasta aiheutuu melua lähinnä betonin- ja puutavaran murskaamisesta ja jätteiden lajittelusta. Murskaamista tehdään pari kertaa vuodessa, joten melu on lyhyt aikaista. Ympäristössä on maataloutta, josta aiheutuu enemmän meluhaittaa. Murskaamisen pölyämistä estetään vesikastelulla ja huomioidaan tuulen suunta.

Hakijan näkemys on, että toiminnasta ei aiheudu myöskään haittaa luontoon, vesistöön, maaperään, pohjaveteen tai ilmaan, kun toimitaan suunnitelman mukaisesti. Jätteiden käsittelyalueelle rakennetaan asianmukaiset pohjarakenteet.

SUUNNITELMA JÄTTEEN KÄSITTELYN SEURANNAN JA TARKKAILUN JÄRJESTÄMISESTÄ

Hakija on täydentänyt hakemustaan seuranta- ja tarkkailusuunnitelmalla 11.3.2024.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ

Jäteasema toteuttaa jätelain etusijajärjestystä, sillä laitoksella lajitellaan jätteitä sekalaisista kuormista materiaalikierrätykseen. Toiminnalla pyritään edistämään kiertotaloutta lähialueella. Laitoksella hyödynnetään betonimursketta kentän rakentamisessa ja myöhemmässä vaiheessa muissa kohteissa maanrakennusmateriaalina.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen vireille tulosta tiedottaminen

Ympäristölupahakemus on kuulutettu 27.3.2024- 2.5.2024 välisen ajan Perhon kunnan yleisellä ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä vastaavana aikana kunnan internet-sivulla ja kunnan teknisessä toimistossa.

Rajanaapureille on ilmoitettu erikseen ympäristöluvan vireilläolosta kirjallisesti. Myös lähialueen asukkaita (250 m säteellä) on kuultu kirjallisesti ympäristösihteerin toimesta.

Hakemuksesta pyydetyt lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta. ELY-keskukselta on pyydetty hakemusasiakirjoista ennakkolausunto 5.2.2024 jonka perusteella hakemusta on täydennetty.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on lausunut hakemuksesta seuraavaa:

”Olisi hyvä kuulla lupahakemuksesta rajanaapureitten lisäksi lähimmät asuinkiinteistöjen omistajat. Toiminnalle on hyvä asettaa aikarajat; melun osalta on suositeltavaa, ettei äänekästä toimintaa sallita yöaikaan (klo 22-7 välillä) eikä mielellään viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Tarvittaessa melua on syytä mitata ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, mikäli on todennettava haittoja läheisille asukkaille.

Vastaanotettavien jätelajien osalta hakemuksessa on joitain ristiriitoja; asbesti puuttuu kohdan 9 taulukosta, kuitenkin sitä "Laadunvarmistus, kohta 2" mukaan otetaan vastaan. Tulee huolehtia, että asbestijäte käsitellään vaatimusten mukaisesti eikä käsittelystä ja varastoinnista aiheudu terveyshaittoja. Lupaehdoilla on hyvä myös rajoittaa pölyhaittoja sekä velvoittaa torjumaan haittaeläimiä.

Suositeltavaa on aidata jätteenkäsittelyalue ulkopuolisten pääsyn estämiseksi, vähintään kuitenkin asentaa portti tulotielle asiattomien pääsyn vaikeuttamiseksi.”

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunut 5.2.2024 (ennakkolausunto) hakemuksesta seuraavaa:

”ELY-keskus toteaa, että hakemusta voidaan pitää puutteellisena ja sitä tulee täydentää ennen lupapäätöksen myöntämistä. ELY-keskus varaa mahdollisuuden antaa uuden lausunnon täydennysten perusteella.

Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet

Hakemuksessa esitettyä käsiteltävien jätelajien kuvausta on syytä selkeyttää ja esittää jätteet ja niiden määräarviot esimerkiksi taulukkomuodossa.

ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty käsiteltäviä jätelajeja riittävällä tarkkuudella. Toiminnassa käsiteltävien jätejakeiden jätekoodit (LoW-koodit) tulee esittää valtioneuvoston jäteasetuksen 978/2021 liitteessä 3 esitettyjen jätenimikkeiden mukaisesti.

Materiaalien määräarvioita on tarkennettava jätelajikohtaisesti.

ELY-keskus katsoo, että hakemukseen tulee myös täydentää minkälaiseen käsittelyyn ja vastaanottopaikkaan jätteen lajittelussa syntyvät jätejakeet viedään. Jäteasetuksen 978/2021 liitteiden 1 ja 2 mukaiset jätteiden vastaanottopaikkojen hyödyntämis- ja

loppukäsittelykoodit (R- ja D-koodit) tulee esittää.

ELY-keskus toteaa, että hakemukseen tulee liittää asemapiirros, josta ilmenee rakennusten, varastoitavien jätteiden, jätteiden käsittelyalueiden sekä hulevesiviemäröinnin sijoittuminen kiinteistöllä.

ELY-keskus huomauttaa, että mikäli vastaanotetaan tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä, tulee valvontaviranomaiselle toimittaa tuottajavastuuyhteisön kanssa tehdyt sopimukset tiedoksi ennen ko. jätteen vastaanottamisen aloittamista.

ELY-keskus huomauttaa, että toiminnassa ei saa ottaa vastaan kunnan vastuulle kuuluvaa, eli asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyvää jätettä.

ELY-keskus toteaa, että toiminnassa varastoitaville jätteille tulee asettaa määräys maksimivarastointimääristä sekä siitä, kuinka paljon jätteitä saa ottaa vastaan vuodessa.

Asbestia sisältävää rakennusmateriaalia ei tule vastaanottaa

(jäteasetus 978/2021, § 32).

Jätteen käsittelyn seuranta ja tarkkailu

Ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. (JL, § 120) Toiminnanharjoittajalla, jonka toiminnassa syntyy vähintään 100 tonnia jätettä vuodessa, on velvollisuus seurata ja tarkkailla järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmistamiseksi, että toiminta täyttää sille jätelaissa 646/2011 ja sen nojalla säädetyt ja määrätyt vaatimukset ja että valvontaviranomaiselle voidaan antaa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot.

ELY-keskus toteaa, että hakemukseen on liitettävä suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä.

Jätteiden siirtäminen

Jätteen haltijan on ennen jätteen siirron aloitusta laadittava siirtoasiakirja rakennus- ja purkujätteestä, joka siirretään ja luovutetaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on sen vastaanottoon vaadittava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tai muun menettelyn kautta saatu hyväksyntä, esimerkiksi MARA-rekisteröinti. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä, käsittelytavasta toimituspaikassa sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirjat tulee tallentaa SIIRTO-rekisteriin.

Jätteiden kuljetukseen tulee käyttää vain sellaisia jätteen kuljettajia, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Mikäli toiminnanharjoittaja kuljettaa itse jätteitä, on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin ennen jätteen kuljettamista.

Kaavoitus

ELY-keskus suhtautuu kielteisesti betonin, tiilen, asfaltin ja puun murskaamiseen laitosalueella, sillä toiminta sijoittuu Perhon kunnan voimassa olevassa Oksakosken osayleiskaavassa TY-merkinnällä osoitetulle teollisuusalueelle, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Osayleiskaavan kaavamerkintäselostuksen mukaan: ”alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu kohtuutonta melua, ilman pilaantumista, pohjaveden likaantumista tai muita niihin verrattavia häiriöitä ympäristölle. Alueelle saa sijoittaa myös

pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja.”

Melu ja pölypäästöt

ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukaista murskaustoimintaa ei tulisi harjoittaa TY-merkityllä kaava-alueella siitä aiheutuvan melun ja pölyämisen vuoksi.

ELY-keskus huomauttaa, että lähin asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin päässä laitokselta, ELY-keskuksen kokemuksen mukaan puun murskaaminen alle 400 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa.

ELY-keskuksella ei kuitenkaan ole tiedossa onko nykyisestä toiminnasta tehty valituksia melu- ja pölyhaitoista.

ELY-keskus toteaa, että mikäli murskaukselle myönnetään ympäristölupa, tulee lupamääräyksillä rajoittaa meluavia työvaiheita aamuisin ja iltaisin, eikä melua aiheuttavaa toimintaa saa tehdä viikonloppuisin tai arkipyhinä. Lupamääräyksissä tulee antaa murskauspäiville enimmäismäärä vuoden aikana. Lisäksi päätöksessä tulee antaa määräykset murskauksen pölypäästöjen hallinnasta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan murskaamisesta aiheutuvaa pölyämistä tulisi rajoittaa vesisumutuksella, eikä murskaamista saisi tehdä tuulen suunnan ollessa häiriintyviin kohteisiin päin. Toiminnanharjoittajan on seurattava tuulen suuntaa ja murskaaminen tulee lopettaa välittömästi, mikäli tuulen suunta kääntyy häiriintyviin kohteisiin päin.

Betoni-, tiili- ja asfalttijäte

Vastaanotettavan ja murskattavan betoni- ja tiilijätteen laatua tulee seurata asetuksen 843/2017 (ns. MARA-asetus) vaatimusten mukaisesti. Murskattua betonia saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on sen vastaanottoon vaadittava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tai muun menettelyn kautta saatu hyväksyntä, esimerkiksi MARA-rekisteröinti.

Hakija aikoo hyödyntää betoni-, tiili- ja asfalttijätettä kiinteistön kentän rakenteissa. ELY-keskus huomauttaa, että jäteaseman kentän rakenteissa voidaan hyödyntää vain asetuksen 843/2017 vaatimukset täyttävää betoni- ja tiilijätettä. Jos kenttä rakennetaan MARA-kelpoisesta jätteestä, se voidaan tehdä myös MARA-ilmoituksella.

ELY-keskus toteaa, että mikäli kunta myöntää ympäristöluvan murskeen hyödyntämiseen kiinteistöllä, tulee lupapäätöksessä antaa määräykset betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen käyttämisestä rakenteissa. Lisäksi hakemusta tulee täydentää leikkauspiirroksilla sekä MRL:n mukaisella lupatiedolla. Ennen rakentamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee tarkistaa, että betoni- ja tiilimurskeen analyysitulokset vastaavat asetuksen 843/2017 vaatimuksia.

Puujäte

Käytöstä poistettu puu luokitellaan kansainvälisen SFS-EN ISO 17225-1 ja eurooppalaisen SFS-EN 15359-standardien mukaisesti luokkaan A ja B (biopolttoaineet) sekä C ja D

(kierrätyspolttoaineet).

ELY-keskus toteaa, että toiminnanharjoittajalla tulee olla selkeä ohjeistus puujätteen lajittelusta ja laadunvalvonnasta. Toiminnanharjoittajan tulee valvoa energiahyötykäyttöön toimitetun jätepuun laatua, jotta jätepuu täyttää biopolttoaineita tai kierrätyspolttoaineita koskevien standardien vaatimukset. Rakennusten purkupuu luokitellaan B-luokkaan. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että B-luokan puujätettä toimitetaan vain energiantuotantolaitoksille, joiden ympäristölupa sallii B-luokan jätepuun polton. Laitoksen

vuosiraportoinnissa tulee eritellä puujätteet yllä olevien luokkien

mukaisesti.

ELY-keskus katsoo, että hakemusta tulee täydentää puujätteen lajitteluja laadunvalvontaohjeistuksella. Lisäksi lupapäätöksessä tulee antaa riittävät määräykset vastaanotettavan puujätteen ja siitä valmistettavan polttoaineen laaduntarkkailusta. Toiminnassa ei saa ottaa vastaan kyllästettyä puuta, vaan se tulee toimittaa suoraan syntypaikalta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Maa-ainekset

Hakemuksessa esitetään maa-aineksia vastaanotettavan arviolta 200 tonnia vuodessa. ELY-keskus katsoo, että lupapäätöksessä tulee määritellä mitä tarkoitetaan puhtailla maa-aineksilla, joita toiminnassa otetaan vastaan. ELY-keskuksen käsityksen mukaan puhtaina maa-aineksina voidaan pitää poiskaivettuja tai muutoin käytöstä poistettuja maa-aineksia, jotka alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Maamassojen haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää jo kaivuupaikalla ennen kuormien toimittamista vastaanottopaikkaan. Hakemuksen mukaisella alueella ei saa välivarastoida maamassoja, jotka eivät ole puhtaita.

ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa esitettyä routimattomien maa-ainesten

varastointia betonikasoissa ei tule tehdä, vaan pilaantumattomat maa-ainekset ja betoni tulee varastoida erillään.

Hakemuksessa kerrotaan, että rakennus- ja teollisuusjätteen lajittelusta

jäljelle jäänyt rejekti ja seulonnan hienoaines kuormataan kontteihin ja toimitetaan ko. jakeen vastaanottoluvan omaavaan paikkaan. ELY-keskus katsoo, että syntyvä rejekti pitää kuvata tarkemmin ja siitä pitää teettää säännöllisesti kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuus. Lisäksi tulee esittää mihin rejekti tällä hetkellä toimitetaan.

Muovijäte ja energiajäte

ELY-keskus huomauttaa, että ensisijaisesti muovi tulee toimittaa materiaalihyödyntämiseen. Eli vastaanotettavasta energiajätteestä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä erottamaan materiaalihyödyntämiseen kelpaava muovi. Kierrätyspolttoaine/energiajäte saa sisältää ainoastaan materiaalihyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä.

Kierrätyspolttoaineen tulee täyttää REF- ja RDF-polttoaineille annettujen standardien mukaiset vaatimukset. Kierrätyspolttoaineiden luokitusta ja laadunvalvontaa koskeva standardi SFS 5875 määrittelee kierrätyspolttoaineille kolme laatuluokkaa (REF I-III) ja laadunvalvonnan perusmenettelyt.

Hulevesien tarkkailu

Hakija kertoo, että piha-alue rakennetaan betoni- ja kivimurskeella, eikä sinne lammikoidu vesiä. Piha-alue on rajattu ympärysojalla ja osittain maavallilla. ELY-keskus katsoo, että alueen, jolla jätteitä vastaanotetaan ja käsitellään, tulee olla kokonaan päällystetty, sekä hulevesien keräyksen järjestetty asianmukaisesti, ennen toiminnan aloittamista. Hulevesiviemärissä tulee olla öljyn- ja hiekanerotuskaivot. Hulevesiviemäri pitää pystyä sulkemaan venttiileillä onnettomuustilanteissa, esimerkiksi tulipalossa. Lupapäätöksessä tulee antaa riittävät määräykset mahdollisten sammutusvesien hallinnasta alueella.

ELY-keskus katsoo, että kaksi kertaa vuodessa otettavista näytteistä tulee analysoida kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, BOD7, COD sekä öljyhiilivedyt. Tarkkailua tulee jatkaa niin kauan kuin ympäristöluvan valvontaviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. ELY-keskus toteaa, että hakijan tulee täydentää hakemusta laskelmalla

ympäristönsuojelulain 59 § mukaisesta vakuudesta.”

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunut 3.4.2024 päivitetystä hakemuksesta seuraavaa:

ELY-keskus uudistaa 5.2.2024 annetussa lausunnossa esittämänsä asiat sekä perustelut ja lisää lausuntoon alla esitetyt asiat.

Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet

Toiminnassa käsiteltävät jätelajit ja niiden vuosittain käsiteltävät määrät sekä jätteen toimituspaikat on esitetty hakemuksessa selkeässä taulukkomuodossa. Toiminnassa kentällä kerrallaan varastoitavien jätteiden maksimääriä ei kuitenkaan ole esitetty, ja ELY-keskus toteaa, että maksimikertavarastointimäärille tulee antaa määräykset lupapäätöksessä. Maksimivarastointimäärät kentällä eivät voi olla yhtä suuria kuin vuosittain käsiteltävien jätteiden määrät. ELY-keskus huomauttaa hakemuksen liitteenä olleesta excel-taulukosta, että mikäli haetaan ympäristölupaa käsiteltävän betoni-, tiili- ja asfalttijätteen määrälle 50 000 t/a ja käsiteltävän rakennusjätteen määrälle 20 000 t/a, on toimivaltainen lupaviranomainen aluehallintovirasto. Kunta on lupaviranomainen, kun vastaanotettavien jätteiden määrät ovat alle 50 000 t/a ja 20 000 t/a, kuten hakemuksessa toisaalla on esitetty.

ELY-keskus huomauttaa hakemuksen jätelajitaulukosta, että purkutyömailta vastaanotettava asfaltti on Low-jätekoodin 17 03 02 (muut bitumiseokset) mukaista jätettä, eikä sisälly jätekoodin 17 01 (betoni, tiilet, laatat ja keramiikka) tai 17 09 04 (rakennusjäte) jätteisiin.

Taulukossa on esitetty lajittelun jälkeen syntyvien jätejakeiden hyödyntämiskoodit (R). ELY-keskus katsoo, että purkupuun ja energiajätteen hyödyntämiskoodi on 12.1 (jäteperäisen polttoaineen valmistus ennen sen toimittamista hyödynnettäväksi energiana) hakemuksessa esitetyn sijaan. Lisäksi betoni- ja asfalttimurskeen hyödyntämiskoodit ovat 5.2 (epäorgaanisen jätteen kierrätys, hyödyntäminen (oman) kentän rakentamisessa) sekä 12.2 (maarakentamisessa hyödynnettävän jätemateriaalin valmistaminen (muille toimijoille)). Lajiteltujen jätelajien käsittelyn sanallisena kuvauksena on erheellisesti esitetty loppukäsittelytoimet jätteen vastaanottajilla. Loppukäsittelyn D-koodeja ei kuitenkaan ole esitetty. ELY-keskus toteaa, että toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnassa käsiteltävien jätteiden jäte-, hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimista ja -koodeista.

Kiinteistön asemapiirros on toimitettu hakemuksen liitteenä. Asemapiirroksesta selviää jätteiden käsittely- ja varastointialueet sekä suunniteltu hulevesikaivojen sijoittuminen. ELY-keskus katsoo, että ulkona sijaitsevien jätteiden vastaanotto- ja varastointialueiden tulee olla asfaltoituja. Myös murskattu betoni, tiili ja asfaltti sekä metallit tulee varastoida päällystetyllä alueella. Ainoastaan käsittelemätöntä betoni-, tiili ja muuta kiviainesta voidaan varastoida murskepintaisella alueella.

Betoni-, tiili- ja asfalttijäte

ELY-keskus on lausunnossaan 5.2.2024 todennut, että ”mikäli kunta myöntää ympäristöluvan murskeen hyödyntämiseen kiinteistöllä, tulee lupapäätöksessä antaa määräykset betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen käyttämisestä rakenteissa. Lisäksi hakemusta tulee täydentää leikkauspiirroksilla sekä MRL:n mukaisella lupatiedolla. Ennen rakentamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee tarkistaa, että betoni- ja tiilimurskeen analyysitulokset vastaavat asetuksen 843/2017 vaatimuksia.”

ELY-keskus toteaa, että asetuksen 843/2017 (nk. MARA-asetus) kaikkia vaatimuksia tulee noudattaa murskeen hyödyntämisessä kentän rakentamisessa. ELY-keskus katsoo, että asfalttijäte tulee ensisijaisesti toimittaa asfaltin uusiokäyttöön asfalttiasemalle. MARA-asetuksen mukaan asfalttijätettä voi hyödyntää enintään 1000 t maarakennuskohdetta kohden. ELY-keskus katsoo, että MARA-asetuksen mukaisesta asfalttimurskeen enimmäiskäyttömäärästä ei ole syytä poiketa kentän rakenteissa.

Hakemusta on täydennetty kiinteistön kentän leikkauksen periaatekuvalla. Lupapäätöksen tueksi leikkauskuvasta tulee selvitä havainnollisemmin koko jätteenkäsittelyalueen leikkauksen rakenne, sisältäen materiaalien raekoot sekä päällysteen paksuus.

Puujäte

Hakija kertoo, että puujätteen laadunhallinnassa noudatetaan VTT:n käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön -ohjetta. ELY-keskus toteaa, että hakemuksesta ei selviä miten VTT:n ohjeistus otetaan käytäntöön hakijan omassa toiminnassa. ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajalla tulee olla oma ohjeistus puujätteen lajittelusta ja laadunvalvonnasta (mm. työntekijöiden perehdyttämiseksi), joka tulee toimittaa kunnan ympäristöviranomaiselle. ELY-keskus huomauttaa, ettei hakemuksessa ole esitetty riittävällä tarkkuudella kaikkien muidenkaan lajittelussa syntyvien jätelajien - mm. energiajätteen - laadunvalvontaa, josta toiminnanharjoittajalla tulee olla ohjeistus.

Hulevesien hallinta

ELY-keskus toteaa, että hulevesikaivo sekä öljyn- ja hiekanerotuskaivot voidaan sijoittaa asemapiirroksessa esitetyllä tavalla, samalla varmistaen, että hulevedet ohjataan kaivoihin riittävin kallistuksin. ELY-keskus katsoo, että myös metallijäte ja valmis betoni-, tiili- ja asfalttijäte tulee varastoida päällystetyllä alueella, josta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

ELY-keskus toteaa, että esitetty 3000 € jätevakuus ei ole riittävä. Jätevakuuden tarkoituksena on turvata asianmukainen jätehuolto tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei kykene huolehtimaan sille kuuluvista velvollisuuksista. Esitetyn vakuuden määrän tulee perustua käsiteltävien jätelajien maksimikertavarastointimäärille, joiden poiskuljetuksen vakuuden määrän tulee kattaa. Hakijan tulee esittää laskelma käsiteltävien jätelajien maksimikertavarastointimääristä ja niiden käsittelyn ja poiskuljetuksen kuluista, jotta voidaan muodostaa perusteltu määrä vakuudelle. Kulujen tulee perustua voimassa oleviin jätteen vastaanottajien taksoihin.

ELY-keskus toteaa, että vakuuden riittävyyden arviointi on vaikeaa, sillä jätelajien maksimikertavarastointimäärät eivät ole tiedossa. Käytännössä jätejakeiden maksimikertavarastointimäärät kentällä eivät voi vastata vuosittaisia jätteen käsittelymääriä laitoksella. Esimerkiksi jos kipsijätteen kertavarastointimäärä toiminnassa on yhtä suuri kuin hakemuksessa arvioitu vuosittainen vastaanottomäärä 500 t/a, muodostuu pelkän kipsijätteen poiskuljetuksen hinnaksi 62 500 €.

Lisäohjeita vakuuden laskemista varten löytyy jätevakuusoppaasta: Jätevakuusopas: Opas jätehuollon toimijoilta vaadittavista vakuuksista - Valto (valtioneuvosto.fi)”

Vastineet

Luvan hakija on antanut vastineen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausuntoon hakija ei ole antanut vastinetta.

Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon

”Perhon ympäristölautakunta on pyytänyt Mestaripurkajat Oy:n ympäristölupahakemukseen vastinetta koskien ELY-keskuksen 3.4.2024 antamaa lausuntoa.

ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että ”toiminnassa kentällä kerrallaan varastoitavien jätteiden maksimääriä ei kuitenkaan ole esitetty, ja ELY-keskus toteaa, että maksimikertavarastointimäärille tulee antaa määräykset lupapäätöksessä. maksimivarastointimäärät kentällä eivät voi olla yhtä suuria kuin vuosittain käsiteltävien jätteiden määrät.”

Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan huomauttanut hakemuksen jätelajitaulukosta, että ”purkutyömailta vastaanotettava asfaltti on LoW-jätekoodin 17 03 02 (muut bitumiseokset) mukaista jätettä, eikä sisälly jätekoodin 17 01 (betoni, tiilet, laatat ja keramiikka) tai 17 09 04 (rakennusjäte) jätteisiin.  Taulukossa on esitetty lajittelun jälkeen syntyvien jätejakeiden hyödyntämiskoodit (R). ELY-keskus katsoo, että purkupuun ja energiajätteen hyödyntämiskoodi on 12.1 (jäteperäisen polttoaineen valmistus ennen sen toimittamista hyödynnettäväksi energiana) hakemuksessa esitetyn sijaan. Lisäksi betoni- ja asfalttimurskeen hyödyntämiskoodit ovat 5.2 (epäorgaanisen jätteen kierrätys, hyödyntäminen (oman) kentän rakentamisessa) sekä 12.2 (maarakentamisessa hyödynnettävän jätemateriaalin valmistaminen (muille toimijoille)). Lajiteltujen jätelajien käsittelyn sanallisena kuvauksena on erheellisesti esitetty loppukäsittelytoimet jätteen vastaanottajilla. Loppukäsittelyn D-koodeja ei kuitenkaan ole esitetty.”

ELY-keskus on todennut lausunnossaan myös, että “esitetty 3000 € jätevakuus ei ole riittävä. Jätevakuuden tarkoituksena on turvata asianmukainen jätehuolto tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei kykene huolehtimaan sille kuuluvista velvollisuuksista. Esitetyn vakuuden määrän tulee perustua käsiteltävien jätelajien maksimikertavarastointimäärille, joiden poiskuljetuksen vakuuden määrän tulee kattaa. Hakijan tulee esittää laskelma käsiteltävien jätelajien maksimikertavarastointimääristä ja niiden käsittelyn ja poiskuljetuksen kuluista, jotta voidaan muodostaa perusteltu määrä vakuudelle. Kulujen tulee perustua voimassa oleviin jätteen vastaanottajien taksoihin.”

Päivitetyt LoW-, sekä hyödyntämiskoodit, sekä suurimmat kertavarastot on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Toiminnanharjoittaja toteaa, että esitetty vakuus on pidetty kohtuullisen pienenä, koska esitetty metallien maksimikertavarastomäärä on positiiviselta arvoltaan sama, kuin muiden jätejakeiden maksimikertavarastomäärien negatiivinen arvo sellaisessa tilanteessa, missä jätteitä ei ole käsitelty. Käsittelyn jälkeen myös puu- ja energiamurskeella on metallijätteen tavoin positiivinen arvo, ja valmiin betoni- ja asfalttimurskeen kuljettamisesta hyötykäyttökohteeseen ei aiheudu käsittely- ja vastaanottomaksuja.

Taulukko 1. Vastaanotettavat jätteet, suurin kertavarasto ja hyödyntämiskoodit

ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan, että ”ulkona sijaitsevien jätteiden vastaanotto- ja varastointialueiden tulee olla asfaltoituja. Myös murskattu betoni, tiili ja asfaltti sekä metallit tulee varastoida päällystetyllä alueella. Ainoastaan käsittelemätöntä betoni-, tiili ja muuta kiviainesta voidaan varastoida murskepintaisella alueella.”

Toiminnanharjoittaja esittää, että hakemuksessa esitetty n. 16 000 m2 alue peitetään kierrätysasfaltilla. Peite tehdään murskatusta asfaltista, joka levitetään vähintään 10 cm paksuna kerroksena ja tiivistetään. Asfalttimurskeesta tehdyn peitteen tyhjätilaksi muodostuu arvioiden perusteella noin 10 %. Toiminnanharjoittaja katsoo, että asfalttimurskeesta tehty peite on riskinhallinnan kannalta riittävä rakenteellinen ratkaisu, jolla jätemateriaalien kanssa kosketuksissa olevat hulevedet saadaan kerättyä ja johdettua hallitusti. Näin pystytään huolehtimaan siitä, ettei jätettä kulkeudu varastointialueen ulkopuolelle pintavalunnan mukana. Kenttärakenteen periaatepoikkileikkaus on esitetty alla olevassa kuvassa 1.

Kuva 1. Kenttärakenteen periaatepoikkileikkaus.

Toiminnanharjoittaja huomauttaa, että valmiin betonimurskeen varastointi asfaltin päällä ei olisi tarpeellista, koska sitä voidaan varastoida myös valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaisesti päällystämättömällä alueella. Tästä huolimatta toiminnanharjoittaja esittää, että myös valmiin betonimurskeen varastointialue tullaan peittämään asfalttimurskeella.

ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan, että ”asfalttijäte tulee ensisijaisesti toimittaa asfaltin uusiokäyttöön asfalttiasemalle. MARA-asetuksen mukaan asfalttijätettä voi hyödyntää enintään 1000 t maarakennuskohdetta kohden. ELY-keskus katsoo, että MARA-asetuksen mukaisesta asfalttimurskeen enimmäiskäyttömäärästä ei ole syytä poiketa kentän rakenteissa.”

Toiminnanharjoittaja katsoo, että rakenteessa käytettävän asfalttimurskeen määrää ei ole syytä rajoittaa 1000 tonniin, koska näin kentän peittokerros voidaan tehdä 100 %:sti kierrätysmateriaalilla. Uudessa asfaltissa voidaan lähtökohtaisesti korvata vain noin 60 % massasta kierrätysasfaltilla. MARA-setuksen mukainen rajoitus on aiheuttanut asfaltinvalmistajien jäteasfalttikasojen jatkuvaa kasvamista, koska kaikkea jäteasfalttia ei vain yksinkertaisesti saada takaisin asfaltin valmistukseen.

Asfalttimurskeen kiintotiheyden ollessa 2,7 tn/m3 on kenttärakenteen peittämiseen tarvittava asfalttimurskeen määrä laskennallisesti:

0,1 m * 16 000 m2 * 2,7 tn/m3 = 4320 tn.

Neitseellisen asfaltin korvaaminen asfalttimurskeella säästää luonnonvaroja ja pienentää hankkeen hiilipäästöjä.

ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että ” puujätteen laadunhallinnassa noudatetaan VTT:n käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön -ohjetta. Hakemuksesta ei selviä miten VTT:n ohjeistus otetaan käytäntöön hakijan omassa toiminnassa. ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajalla tulee olla oma ohjeistus puujätteen lajittelusta ja laadunvalvonnasta (mm. työntekijöiden perehdyttämiseksi), joka tulee toimittaa kunnan ympäristöviranomaiselle. ELY-keskus huomauttaa, ettei hakemuksessa ole esitetty riittävällä tarkkuudella kaikkien muidenkaan lajittelussa syntyvien jätelajien - mm. energiajätteen - laadunvalvontaa, josta toiminnanharjoittajalla tulee olla ohjeistus.”

Kierrätyspolttoaineiden laadunvalvonta ja ohjeistus on esitetty erillisessä liitteessä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

 Rakennustarkastajan päätösehdotus 

LUPAPÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Rakennusten purkujätteiden, betonin, puun ja metallin käsittely, jatkojalostus ja välivarastointi tulee sijoittaa Perhon kunnan Oksakosken kylälle, tilalle Kirilä 584-401-11-39.

2. Jätteiden hyödyntämisalueelle saa ottaa vastaan, käsitellä ja välivarastoida seuraavia hakemuksessa esitettyjen jätekoodien (liite 5) mukaisia jätteitä:

- betoni-, tiili- ja asfalttijätettä yhteensä alle 50 000 tonnia vuodessa

- rakennus-, puu- ja metallijätettä yhteensä alle 20 000 tonnia vuodessa

3. Hyödynnettävät jätemateriaalit tulee käsitellä niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristölle ja naapureille terveys- ja ympäristöhaittaa.

4. Betonimursketta luovutettaessa maarakentamiskäyttöön on hyödyntämiseen oltava ympäristölupa tai sillä tulee olla MARA-asetuksen mukainen hyväksyntä.

5. Puuhake tulee toimittaa energiantuotantolaitokseen, jolla on ympäristöluvassa hyväksytty jätteeksi luokiteltavan puun vastaanotto.

6. Metallijäte, jota ei hyödynnetä, tulee toimittaa sitä vastaanottavaan laitokseen.

7. Mikäli otetaan vastaan tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä, on jätteiden vastaanotosta, välivarastoinnista, esikäsittelystä sekä toimittamisesta edelleen käsittelyyn on sovittava tuottajayhteisön kanssa. Sopimukset on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle.

8. Toiminnassa ei saa ottaa vastaan kunnan vastuulle kuuluvaa yhdyskuntajätettä, eli asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyvää jätettä. Toiminnassa ei saa ottaa vastaan asbesti- eikä ongelmajätteitä.

9. Varastoitavan ja käsittelyä odottavan jätteen yhteismäärä saa olla jäteasemalla kerrallaan enintään:

• 10 000 t betoni- ja tiilijätettä
• 5000 t asfalttijätettä
• 500 t rakennusjätettä
• 3000 t puujätettä
• 500 t energiajätettä
• 2000 t metallijätettä

10. Tavanomaiseksi luokiteltavaa jätettä saa varastoida korkeintaan vuoden ennen esikäsittelyä ja korkeintaan alle kolme (3) vuotta ennen toimittamista käsittelyyn, pois lukien maamassat ja materiaalit, jotka hyödynnetään varasto- ja käsittelyalueen rakentamisessa. Aika luetaan materiaalin vastaanottamisesta alkaen. Määräaikaan mennessä jätemateriaali tulee toimittaa joko hyödynnettäväksi tai lailliselle jätteenkäsittelyalueelle.

11. Tontin piharakenteissa voidaan käyttää betonimursketta, kunhan noudatetaan asetuksen 843/2017 (nk. MARA-asetus) määräyksiä. Betonimurskeesta tulee ottaa kokoomanäyte vähintään jokaista 10 000 tonnin erää kohden ja tulokset tulee hyväksyttää Perhon ympäristösihteerillä ennen betonimursketäyttöjen tekemistä. Betonimursketäyttö tulee tehdä hyväksytyn leikkauspiirroksen mukaisesti ja pohjaveden pintaan tulee jättää vähintään 1 metrin suojaetäisyys.

12. Rakennusjätteen käsittely- ja lajittelualueelle tulee rakentaa tiivispohjainen alue, josta hulevedet johdetaan sakkapesällisten öljynerotuskaivojen kautta hallitusti maastoon. Alueen päällysrakenne voidaan tehdä hakijan esityksen mukaisesti murskatusta kierrätysasfaltista. Kerrospaksuus tulee tällöin olla vähintään 100 mm ja rakenne tulee tiivistää huolellisesti. Myös betonimurskeen varastointialue tulee olla tiivispohjainen alue ja voidaan tehdä hakijan esityksen mukaisesti asfalttimurskeesta. Asfalttimursketta voidaan tällä lupapäätöksellä hyödyntää muissakin piha-alueen pinnoissa. 

13. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja työkoneiden huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. (YSL 52, 123 ja 134 §)

Jätteiden vastaanotto, käsittely ja varastointi

14. Luvansaajan on oltava selvillä laitokselle vastaanotettavien jätteiden määrästä, laadusta ja ominaisuuksista. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja osoittaa jätteelle sijoituspaikan. Valvojan on myös tarkastettava kuormia koskevat asiakirjat, kuten jätteiden siirtoasiakirjat.

15. Mikäli laitokselle tuodaan jätemateriaaleja, joiden vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä palautettava toimittajalle tai toimitettava käsittelylaitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu. (YSL 58 §, YSA 2 §, JL 29 §, Vna 179/2012)

16. Laitokselle vastaanotettava energiahyötykäyttöön soveltuva rakennus- ja purkujäte ei saa sisältää PCB-yhdisteitä sisältäviä saumausmassoja, asbestia, lyijyä tai kyllästettyä puuta taikka muuta haitallisilla aineilla pilaantunutta materiaalia. Mikäli jätteessä epäillään olevan pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP), tulee varmistua, että käsittely tapahtuu EU:n asetuksen (EY) N:o 850/2004 mukaisesti ja jäte toimitetaan laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ko. jätettä.

17. Laitoksella vastaanotettavat jätteet on lajiteltava huolellisesti ja pidettävä erillään toisistaan varastoinnin ajan, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet on välivarastoitava toisistaan erillään. Ensisijaisesti jäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jäte, jota ei voida hyödyntää, on toimitettava asianmukaiseen loppukäsittelyyn. (YSL 52 §, JL 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, Vna 179/2012)

18. vastaanotettavasta energiajätteestä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä erottamaan materiaalihyödyntämiseen kelpaava muovi. Kierrätyspolttoaine/energiajäte saa sisältää ainoastaan materiaalihyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä.

19. Kierrätyspolttoaineen tulee täyttää REF- ja RDF-polttoaineille annettujen standardien mukaiset vaatimukset (standardi SFS 5875).

20. Jätteet on kuljetettava, lajiteltava, varastoitava ja seulottava niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Mahdolliset syntyvät päästöt ja roskaantuminen on korjattava välittömästi. Jokaiselle jätejakeelle tulee varata oma varastointipaikka. (YSL 52 §, JL 13 §, 15 §, Vna 179/2012)

21. Rakennusjätteiden käsittely ja lajittelu tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta hulevedet johdetaan sakkapesällisten öljynerotuskaivojen kautta hallitusti maastoon.

22. Vastaanotettavan ja murskattavan betoni- ja tiilijätteen laatua tulee seurata asetuksen 843/2017 (ns. MARA-asetus) vaatimusten mukaisesti.

23. Purkujätteiden varastointi- ja käsittelyalueet tulee perustaa kantavalle pohjalle. Sadevesien lammikoituminen tulee estää maanpinnan muotoilulla. Materiaalien lajittelualue tulee olla tiivispintainen ja hulevedet tulee johtaa sakkapesällisten hulevesikaivojen kautta. Hyödyntämisalueelle tulevat materiaalien varastokasat tulee muotoilla sellaisiksi, että niistä ei aiheudu vyörymistä tai muuta haittaa ympäristölle ja naapureille. Alueelle ei saa tuoda ongelmajätteitä.

24. Jätteiden kuljetukseen tulee käyttää vain sellaisia jätteen kuljettajia, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

Toiminta-aika

25. Melua aiheuttavaa toimintaa kuten ympäristöluvan mukaista materiaalien murskausta saa suorittaa vain arkisin ma-pe 7.00-22.00.

Pääsy alueelle

26. Asiattomien pääsy jätteiden hyödyntämisalueelle tulee estää lukittavalla portilla, puomilla tai ketjulla. Portille tulee asentaa ilmoitustaulu jätteiden hyödyntämisalueella tapahtuvasta toiminnasta.

Melu

27. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöaikaan klo 22.00–7.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä ohjearvon täyttämiseksi. (YSL 52 §, VNp 993/1992)

28. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnan aiheuttama todellinen melutaso mittauksin lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa (vakituisten asuntojen piha-alueet). Mittaustulokset on toimitettava viivytyksettä ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa tulosten perusteella asiaa koskevia määräyksiä. (YSL 52 §, VNp 993/1992)

Ilmansuojelu

29. Toiminnat on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pölypäästöjä. Jos pölyhaittoja esiintyy, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin pölypäästöjen selvittämiseksi ja niiden vähentämiseksi. Tiealueen ja työn aikaisen pölyn leviämistä tulee estää tarvittaessa kastelulla ja murskauslaitteiston koteloinnein. (YSL 52 §).

30. Materiaalien murskaamisessa toiminnanharjoittajan on seurattava tuulen suuntaa. Mikäli havaitaan, että murskaamisesta aiheutuu pölyä ja se kulkeutuu häiriintyviin kohteisiin päin, tulee murskaaminen lopettaa välittömästi.

Polttoaineiden käsittely

31. Mikäli alueella varastoidaan polttonesteitä, on ne varastoitava kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettava ylitäytönestimellä ja laponestolaitteistolla tai normaalisäiliössä, jotka on varustettu suoja-altailla ja katoksilla. Säiliöt on oltava lukittavia. (YSL 52 §)

32. Toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Mahdollisten öljyvahinkojen varalle tulee olla riittävästi öljynimeytysainetta. (YSL 52 §)

Hulevedet

33. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista.

34. Jätteen lajittelualueella muodostuvat vedet on johdettava alueelta pois hallitusti sakkapesällisten öljynerotuskaivojen kautta laskuojaan. Hulevesiviemärin purkuputken pää pitää pystyä sulkemaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Muiden alueiden sade- ja sulamisvesien pääsy öljyn- ja hiekanerottimeen tulee estää mm. piha-alueen muotoilulla. (YSL 52 §)

Toiminnan tarkkailu ja häiriötilanteet

35. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toimintaansa lupahakemuksessa esitetyn jätteiden käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sekä lupamääräysten mukaisesti. (JL 120 §)

36. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalle tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. (YSL 52 ja 58 §, JL 141 §)

37. Luvanhaltijan tulee pitää kirjaa vastaanotetuista ja jatkokäsittelyyn toimitetuista jätteistä ja materiaaleista. (JL 118 §)

38. Vastaanotetuista ja alueelta pois toimitetuista jätteistä tulee olla siirtoasiakirjat. Jätteen haltijan on ennen jätteen siirron aloitusta laadittava siirtoasiakirja rakennus- ja purkujätteestä, joka siirretään ja luovutetaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on sen vastaanottoon vaadittava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tai muun menettelyn kautta saatu hyväksyntä, esimerkiksi MARA-rekisteröinti.

Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä, käsittelytavasta toimituspaikassa sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirjat tulee tallentaa SIIRTO-rekisteriin. (JL 121 §)

39. Toiminnanharjoittajan tulee valvoa energiahyötykäyttöön toimitetun jätepuun laatua, jotta jätepuu täyttää biopolttoaineita tai kierrätyspolttoaineita koskevien standardien vaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että B-luokan puujätettä toimitetaan vain energiantuotantolaitoksille, joiden ympäristölupa sallii B-luokan jätepuun polton.

40. Betonimurskeesta tulee ottaa kokoomanäyte vähintään jokaista 10 000 tonnin erää kohden. Näytteistä tulee määritellä Mara-asetuksen mukaisesti öljyhiilivedyt (C10-C40), PAH- ja PCB-yhdisteet, metallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Zn) sekä kuiva-ainepitoisuus. Lisäksi määritellään haitta-aineiden liukoisuudet 2-vaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN 12457-3).

41. Luvanhaltijan tulee tarkkailla hulevesikaivoista purkuojaan johdettavan huleveden laatua vesinäyttein. Vesinäytteet tulee ottaa aluksi kaksi kertaa vuodessa keväällä huhti-toukokuussa ja syksyisin elo-syyskuussa. Otettavista näytteistä tulee analysoida kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, BOD7, COD sekä öljyhiilivedyt.

Valvontaviranomainen voi harventaa näytteenottotaajuutta kahden vuoden jälkeen, jos näytetuloksien perusteella ei ilmene tarvetta tiheämmälle näytteenotolle. Mikäli tarkkailussa havaitaan kohonneita pitoisuuksia, valvontaviranomainen voi päättää näytteenoton tihentämisestä ja tarkkailun laajentamista.

Näytteiden otossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristöviranomaiselle heti niiden valmistumisen jälkeen. Tarkkailutulosten perusteella ympäristölautakunta voi antaa lisämääräyksiä asiassa tai määrätä mahdollisista muutoksista tarkkailussa. (YSL 62 ja 63 §)

42. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalustoa. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaine-, öljy- ja kemikaalivuodot tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Perhon ympäristöviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

43. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaista poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi ja aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL §:t 62, 94 ja 134)

Raportointi

44. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Kirjanpito on säilytettävä ainakin viiden (5) vuoden ajan. Vuosiyhteenveto laitoksen edellisen vuoden toiminnasta ja suoritetusta kirjanpidosta on kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito tulee esittää valvontaviranomaiselle myös pyydettäessä. (JL118 §, 119 §, 120 §, 123 §).

45. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava vuosiraportointia varten muun muassa seuraavat tiedot:

- alueesta vastaavan henkilön yhteistiedot

- vastaanotettujen jätteiden määrä jätelajeittain (t/v) ja syntypaikka (osoitetieto, tuontipäivämäärä ja tuoja);

- poisvietyjen jätteiden määrä, myös hyötykäyttöön toimitetut materiaalit (t/v)

• laatu, jätenimike, jätelaji, vientiajankohta, viejä sekä toimituskohde;

- murskatun materiaalin määrä

- puujätteet tulee eritellä SFS-EN ISO 17225-1 ja eurooppalaisen SFS-EN 15359 standardien mukaisesti luokkiin A-D

- materiaalien murskausajankohdat

- meluhaitta ajankohdat

- pölyämisajankohdat

- tiedot erotuskaivojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä;

- pintavesien tarkkailutulokset;

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja tehnyt toimenpiteet)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

46. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä (YSL 8, 52, 53 ja 170 §).

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

47. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä Perhon ympäristöviranomaiselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSL 89 ja 170 §)

48. Kun toiminta jätteiden hyödyntämisalueella lopetetaan, tulee hyödyntämisalue siivota jätteistä ja tarpeettomasta materiaalista. Lopettamisesta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viimeistelytyöt tulee olla valmiina (1) vuoden kuluttua, kun toiminta on lopetettu. (YSL 94 §)

49. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin kirjallisesti Perhon ympäristöviranomaiselle ja esitettävä suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista. Suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava Perhon ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi viimeistään 6 kuukautta ennen tämän luvan mukaisen toiminnan päättymistä. 

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa lisämääräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. (YSL 52 ja 94 §)

Päätöksen perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Yleiset perustelut

Perhon ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti rakennusten purkujätteiden, betoni- ja tiilijätteen, asfalttijätteen, puun ja metallin käsittely, kierrätys, jatkojalostus ja varastoinnille tarkoitettu alue täyttää sille ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jätelaissa ja naapuruussuhdelaissa asetetut vaatimukset ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.

Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita.

Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapureille kohtuutonta haittaa eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti, kun toiminnassa noudatetaan tämän ympäristölupapäätöksen ehtoja. Naapurustolle aiheutuvaa meluhaittaa pyritään vähentämään lupamääräyksillä 27 ja 28. Pölyhaitan estämiseksi on annettu lupamääräykset 29 ja 30.

Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 11 §:n ja 12 §:n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Osayleiskaavassa toiminta sijoittuu TY-alueelle (teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia). Lautakunta katsoo, että toimittaessa lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuuttomia vaatimuksia, sillä lähiympäristö on maatalousaluetta, josta muutoinkin kuuluu työkoneiden ääniä.

Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä. Ottaen huomioon toiminnan laatu ja laajuus, sekä aikaisempi toiminta, voidaan etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pitää ennalta arvioiden riittävinä. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei yleisesti arvioiden aiheudu sellaista terveys- tai viihtyisyyshaittaa, jonka takia lupaa ei tulisi myöntää. Nykyisestäkään toiminnasta ei ole tullut valituksia.

Luvassa on huomioitu toiminnasta aiheutuva riski maaperälle sekä pohja- ja pintavesille ja riskin asianmukainen hallinta. Alueelta johdettavia hulevesiä on vaadittu tarkkailemaan näytteenotoin.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehnyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;

3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. (YSL 11 §)

Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. (YSL 12 §)

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Ympäristönsuojelulain 20 §:ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikutusta sekä toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäisemistä sekä onnettomuuksien seurausten ehkäisemistä. (YSL 53 §)

Lupamääräysten perustelut

-          Jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn tai hyödyntämiseen. Tuotavien jätteiden laatua on valvottava. Loppusijoitettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa rajoitteita alueen myöhemmälle käytölle eikä haitta-aineiden leviämisriskiä. (lupamääräys 2, 4, 8, 11, 14, 22, 40, 39)

-          Laitoksella käsitellään tuottajavastuujärjestelmään kuuluvia jätteitä, jonka vuoksi on annettu määräys sopia asiasta tuottajayhteisön kanssa. Jätelain 47 § mukaan muut toimijat kuin tuottajat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita jätteen haltijalle vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. (lupamääräys 7)

-          Toiminnanharjoittajan, jonka tuotannossa syntyy jätettä tai joka ammattimaisesti kerää taikka ammatti- tai laitosmaisesti käsittelee jätettä, on noudatettava jätelain 8 §:n mukaista etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätteet on pidettävä erillään jätelain 15 §:n nojalla. (lupamääräys 5, 6, 17, 18, 39)

-          Asiaton pääsy alueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten sulkemalla kulkuväylät porteilla ja rajaamalla aluetta esim. ojalla. Alueen sulkeminen portein muina kuin aukioloaikoina estää ettei alueelle tuoda sinne kuulumatonta jätettä. (lupamääräys 26)

-          Päätöksessä on hyväksytty vastaanotettavien jätteiden lajit ja määrä hakemuksen mukaisena edellyttäen, etteivät jätelajikohtaiset kertavarastointimäärät ylity. Vastaanotettaville, käsiteltäville ja varastoitaville jätteille on annettu enimmäisjätemäärät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vakuuden riittävyyden varmistamiseksi. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä eikä alle vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. (lupamääräys 9, 10)

-          Ympäristön roskaantumisen estämiseksi on annettu lupamääräykset. (lupamääräys 3, 20)

-          Lupamääräyksellä varmistetaan toiminnan järjestäminen asianmukaisesti siten, että ensisijaisesti ehkäistään ja toissijaisesti rajoitetaan sellaisia päästöjä, joilla on merkitystä ympäristölle tai terveydelle ympäristönsuojelulain 8 ja 14 §:n mukaisesti. (lupamääräys12, 13, 16, 15, 21, 23, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 41, 42)

-          Määräys asianmukaisten jätekuljetusten järjestämisestä on annettu kuljetuksista ja kuormauksista aiheutuvan haitan estämiseksi. Jätelain 29 §:n nojalla on annettu määräys luovuttaa toiminnassa syntyvä jäte ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin hyväksytyn toiminnanharjoittajan kuljetettavaksi. (lupamääräys 24)

-          Ympäristölle mahdollisesti aiheutuvan häiriön estämiseksi toiminta-aikoja on rajoitettu melua aiheuttavan toiminnan osalta (lupamääräys 25)

-          Toiminnasta aiheutuva melutasot eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta asuinalueella. Lupamääräyksessä annetut melutason raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) säädettyjä melutason ohjearvoja. Melumittausta ei ole vaadittu, koska toiminnasta ei oleteta aiheutuvan meluhaittaa asutukselle. (lupamääräys 27 ja 28)

-          Puuaineksen ja betonin/tiilen murskauksesta voi aiheutua pölyämistä. (lupamääräys 29, 30)

-          Polttoaineiden varastointiin käytettävien säiliöiden varustelu vähentää vuotovahinkojen riskiä. (lupamääräys 31)

-          Vastuuhenkilöiden nimeäminen on tarpeen toiminnan asianmukaista järjestämistä ja seurantaa varten. (lupamääräys 14, 36)

-          Kirjanpito on tarpeen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräys 37, 38, 44, 45)

-          Jätelain 121 §:ssä on lueteltu jätteet, joiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. Näin voidaan seurata jätteiden kulkua hyödyntämis- ja loppukäsittelypaikkaan ja valvoa toimintaa. Siirtoasiakirjassa on oltava jätelain 121 §:n ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:n mukaiset tiedot. (lupamääräys 38)

-          Energiahyötykäyttöä varten murskattavaksi on kielletty vastaanottamasta haitallisia aineita sisältäviä hyötykäyttöön kelpaamattomia rakennusjätteitä, jotta voidaan varmistua jätteiden ympäristökelpoisuudesta. Energiantuotantoon tarkoitettua puuhaketta ei saa valmistaa puutavarasta, joka voi sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja, jotta murske täyttää puhtaan puun poltolle asetetut vaatimukset. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevalla määräyksellä muistutetaan asiaa koskevasta suoraan noudatettavasta EU:n asetuksesta. (lupamääräys 19, 39)

-          Luvan saajan on oltava selvillä ympäristöluvan mukaisen toiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen. Näytteenoton tulee tapahtua luotettavan ja riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja näytteet tulee analysoida akreditoidussa laboratoriossa. Toimintaan liittyvien analyysien raportointi on tarpeen toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen seuraamiseksi. (lupamääräys 41)

-          Ympäristövahingoista ja toiminnan muutoksista ilmoittaminen on tarpeen niistä aiheutuvien ympäristöriskien arvioimiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (lupamääräys 43, 47)

-          Toiminnan lopettamisen täytyy tapahtua suunnitelmallisesti varmistuen siitä, ettei alueelle jää toiminnasta aiheutuvia ympäristöriskejä, roskaantumista tai jätteitä. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Jäteasetuksen 13 §:n mukaan jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. (lupamääräys 48, 49)

-          Ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Jätelain nojalla ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista jätteistä, niiden välivarastoinnista, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. Vuosiyhteenvedon ja vuosiraportin esittämisestä annettu määräys on tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta oleellisten tietojen saamiseksi ja toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräys 35, 37, 44, 45)

-          Poikkeuksellisiin tilanteisiin ja vuotovahinkoihin varautuminen pienentää ympäristön pilaantumisen riskiä. (lupamääräys 42)

-          Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellista tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 123 §:n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 42, 43)

-          Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jätelain 13 §:n mukaan jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. (lupamääräys 46)

-          Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Jäteasetuksen 13 §:n mukaan jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. (lupamääräys 49)

Vakuus

Luvan haltijan on asetettava Perhon ympäristölautakunnalle 6 000 euron vakuus alueen asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisesta tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat on toimitettava 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Vakuus on asetettava kuitenkin ennen uuden toiminnan aloittamista. Luvan voimassaoloaikana toiminnalla tulee olla voimassa oleva vakuus. (YSL 59 §, 60 §, 61 §)

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä soveltuvin osin.

Lupamääräysten perustelut

Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä;

3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista;

6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa.

Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Lupamääräystä voidaan muuttaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta (YSL 89 §).

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa (YSL 29 §).

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMAANTULO

Päätös on lainvoimainen 12.7.2024 mikäli lupapäätöksestä ei valiteta. Tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi raukeaa toiminnalle aiemmin myönnetty ympäristölupa (Perhon ympäristölautakunta 22.5.2019 § 15).

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU

Lupahakemuksen käsittelystä peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 1200,00 € suuruinen lupamaksu.

Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti peritään 30,00 €/kuultu naapuri, yhteensä 330,00 € (11 erikseen kuultua asianosaista).

VALVONTAMAKSU

Ympäristöluvan valvonta suoritetaan ympäristölautakunnan valvontaohjelman mukaisesti. Valvonnasta peritään ympäristöviranomaisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu. (YSL 168 §, JL 124 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET

- Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

- Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

- Jätelaki (646/2011)

- Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

- Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

- Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL. 26/1920)

- Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

- Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

- Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 2021 (khall 9.12.2020 § 234)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksestä peritään käsittelymaksuna 1530,00 euroa (Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 2021, maksutaulukko kohta 12 f).

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Perhon ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla (YSL 85 §).

Päätös

Päätös toimitetaan hakijalle postitse.

Jäljennös päätöksestä

Päätös lähetetään tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä muille lausunnon antaneille tahoille.

Päätös

 Päätösehdotus hyväksyttiin.

 -----

 Toimenpiteet, otteet

-       Mestaripurkajat Oy

-       Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

-       Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto

--- -----