Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 10.05.2023/Pykälä 18

Maa-aineslupa hiekan ja soran ottoon Järvenpää 584-401-48-3

Ymp  § 18  10.05.2023  

142/11.01.00.04/2023  

 Valmistelija

Ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi p. 040 739 3977 pia-lena.narhi@kaustinen.fi

Hakija

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy, Kivijärventie 18, 69980 Möttönen

Y-tunnus: 0312062-2

Luvan tarkoitus

Maa-aineslupa hiekan ja soran ottoon

Sijainti:  Hiekkamaa IV, Perho

  Järvenpää 584-401-48-3

Kokonaisottomäärä: 18 000 m³ktr

Lupa-aika:  10 vuotta

Asian käsittely

Asian vireilletulo

Lupahakemus on tullut vireille 6.2.2023. Asianumero 142/11.01.00.04/2023.

Hakemuksen sisältö

Kuljetus Jarmo Möttönen Oy hakee Perhon kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Järvenpää 584-401-48-3 maa-aineslain 4 §:n mukaista maa-aineslupaa hiekan ja soran ottoon 18 000 m³ktr määräalalle 10 vuodeksi. Kyseessä on uusi maa-aineslupa. Hakija omistaa viereisen kiinteistön, jossa on voimassa oleva maa-ainesluvan mukainen ottotoiminta.

Hakemuksen mukaisen alueenpinta-ala on 0,75 ha ja on kokonaisuudessaan ottamisaluetta.

Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet

Järvenpää maa-ainesalueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Kyseisellä paikalla maa-aineksia on otettu 30 vuoden ajan. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella on kaavamerkintä (maa-ainesten ottoalue). Merkinnällä osoitetaan maa-ainelain piiriin kuuluvia maa-ainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty luonnonsuojelun tavoitteiden, pohjavedenhankinnan ja maa-ainesten ottotoiminnan yhteensopivuus. Ottamisalue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella.

Maa-ainesottotoiminta

Alin ottotaso on +197,0 m (N2000), joka on 3 metriä havaitun keskimääräisen pohjaveden pinnan yläpuolella. Otettavasta maa-aineksesta suurin osa on hiekkaa ja soraa, joka menee jalostamattomana rakentamiseen.

Ottamisalueella on Perhon kunnan ympäristölautakunnan 10.5.2011 § 20 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kiviaineksen murskaus- ja varastointiin kiinteistöllä 584-401-48-4.

Vaikutukset ympäristöön, maaperään sekä pohja- ja pintaveteen

Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee pengerretty lammikko, josta Kuusjärven rannan loma-asuntoihin johdetaan käyttövesi. Suunnitelma-alueen varttuneempi puusto on miltei kokonaan poistettu. Lähiympäristössä on maa-ainesten ottamisalueita, peltoa ja havupuuvaltaista talousmetsää sekä eteläpuolella Kivijärven maantie 6520. Maisemallisesti suunnitelma-alue ei merkittävästi erotu ympäristöstään ja lupahakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei sijoitu erityisen luonnontilaiselle alueelle. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa maankäytön suunnitelmien kanssa, vaan maankäytön suunnitelmien mukainen.

Ottamisalue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Alueen luoteispuolelta 1,5 km etäisyydellä alkaa vedenhankintakäyttöön soveltuva Salmenharju 1-luokan (1058401) pohjavesialue. Ottamistaso on +197,00 metriä, joka on noin kolme metriä havaitun keskimääräisen pohjaveden pinnan yläpuolella. Pohjavedenpinnan tasot on mitattu viereisen maa-ainesottoalueen pohjavesiputkista. Pohjaveden pinnan taso oli viime mittauksissa +193,69 m (N2000).

Jätehuolto

Alueella ei synny jätettä tavanomaisen maa-ainesten oton aikana. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Alueella ei säilytetä polttoaineita eikä öljyä. Alue pidetään siistinä koko toiminnan aikana.

Liikenne

Hiekkamaa IV sora-alue sijaitsee Perhon kunnan Möttösen kylästä noin 10,5 km koillisitään kiinteistöllä Järvenpää 584-401-48-3. Suunnitelma-alue on maantien 6520 varrella ns. Hiekkamaa IV yhteydessä.

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen

Mahdolliset poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin alueella aiheuttavat työkoneiden poltto- ja voiteluaineiden vuodot ja liikenne. Työkoneet ovat alueella ainoastaan toimintajaksojen aikana.

Toiminnan raportointi

Vuosittain ilmoitetaan otetun maa-aineksen määrä ja laatu maa-aineslain (555/1981) 23 a §:n mukaisesti NOTTO-rekisteriin sähköisellä lomakkeella.

Alueen maisemointi ja jälkikäyttö

Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Maisemointia suoritetaan sitä mukaan, kun kaivutoiminta etenee alueen reunaosille. Luiskat muotoillaan n. 1:3-1:4 kaltevuuteen käyttäen maisemaan sopivia pyöristyksiä luiskan ylä- ja alapäässä. Pintamaat ja kelpaamaton maa-aines käytetään ottamisalueen tasaamiseen sekä maaston ja luiskien verhoiluun ja muotoiluun. Alue palautetaan viimeistelyn jälkeen maa- ja metsätalouskäyttöön. Metsittyminen tapahtuu luontaisesti.

Kuuleminen

Kuulutus julkaistiin 28.2.2023 ja tiedoksisaannin katsottiin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä julkaisemisajankohdasta. Kuulutus ja hakemus pidettiin nähtävillä 28.2-7.4.2023 Perhon kunnan internetsivuilla. Hakemuksen vireilläolosta tiedotettiin naapureita 1.3.2023 lähetetyillä kirjeillä.

Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 28.3.2023:

" Maa-ainesten ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä Salmelanharjun pohjavesialue (1058401, luokka 1).

Pohjaveden ylin korkeus on hakemuksen mukaan + 193,69 mN2000. Alueen pohjoispuolella sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa 2 pohjaveden pinta on 7.11.2022 ollut + 193,74 m. Mittauksessa käytetystä korkeusjärjestelmästä ei ole tietoa. Maa-ainesta aiotaan ottaa tasolle + 197,0 mN2000. Suojakerrospaksuutta pohjaveden ylimpään pinnankorkeuteen jää ottamisen päätyttyä arvion mukaan noin 3,26-3,31 metriä, olettaen, että vuoden 2022 mittaus on tehty korkeusjärjestelmässä N2000. Suojakerrospaksuus pohjaveden ylimpään pintaan on riittävä.

Lähialueella on aiemmin ollut voimassa yhteensä yhdeksän maa-aineslupaa. Haettavana olevan alueen pohjoispuolella kiinteistöllä 584-401-48-4 on 2029 saakka voimassa oleva maa-aineslupa. Vuosina 2009, 2011 ja 2019 myönnetyissä maa-ainesluvissa on määrätty pohjaveden pinnan tarkkailu tehtäväksi neljästi vuodessa yhteensä kuudesta pohjaveden havaintoputkesta. Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailutuloksia ole toimitettu ELY-keskukselle. Perhon kunnalta on saatu kahdesta havaintoputkesta (2 ja 3) pohjaveden pinnankorkeuden yksittäiset mittaustulokset marraskuulta 2022.

Toiminnan vaikutus lähteeseen ja pohjavesialueeseen

Lyhimmillään noin 460 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee vedenhankintakäytössä oleva lähde. Lähteen vedenpinta on vaaittu vuoden 2009 maa-aineslupahakemuksen yhteydessä. Vedenpinta on ollut 18.9.2008 tasolla + 189,96 m. Käytetty korkeusjärjestelmä ei ole tiedossa eikä uudempia vedenpinnan vaaituksia ole ELY-keskuksen tiedossa. ELY-keskus on antanut 2.5.2011 lausunnon kiinteistölle 584-401-31-93 haettuun maa-aineslupaan,

jonka mukaan maa-ainesten ottaminen kiinteistöltä 584-401-31-93 voi olla

mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain tai vesilain tarkoittamaa haittaa. Nyt haettavana oleva maa-ainesten ottamisalue sijaitsee kauempana lähteestä.

Pohjaveden virtaussuunnat

Hakemuksen mukaan pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueelta pohjoiseen Teerilampien suuntaan ja alueen itäpuolella olevan kallioruhjeen kautta Raivionlehdon suuntaan. ELY-keskus pitää esitettyä arviota pohjaveden virtaussuunnasta todennäköisenä. Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailutulosten puuttuessa ei ELY-keskuksella ole virtaussuunnista tarkempaa arviota.

Pohjaveden tarkkailuvelvoitteet

Ottamisalueen länsiosaan tulee asentaa pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki ennen toiminnan aloittamista, jotta voidaan seurata pohjaveden pinnankorkeutta itse ottamisalueella. Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailuun käytettävät havaintoputket tulee olla kairaamalla asennettuja, muovisia ja

sisähalkaisijaltaan vähintään 50 mm, jotta ne soveltuvat pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailun lisäksi näytteenottoon. Havaintoputkien kunto tulee tarkastaa vuosittain mittaamalla putken kokonaissyvyys ja vertaamalla sitä putkikortin tietoihin. Tukkeutunut putki avataan pumppaamalla tai huuhtelemalla. Tarvittaessa putket tulee suojata esimerkiksi betonisilla kaivonrenkailla.

Alimman ottotason määrittämisen tulee perustua säännöllisesti neljä (4) kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa) tehtäviin pohjaveden pinnan korkeusmittauksiin asennetusta havaintoputkesta sekä havaintoputkesta 2 kiinteistöllä 584-401-48-4 ja havaintoputkesta 3 kiinteistöllä 584-401-84-3. Mikäli havaintoputkista 2 ja 3 tehdään säännöllistä pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua neljästi vuodessa maa-ainesluvan lupamääräyksen 7 mukaan, riittää että pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan uudesta asennettavasta putkesta. Tarkkailuun käytettävät havaintoputket tulee kirjata lupaan.

Alin ottotaso

Ylimmän mitatun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolelle tulee aina jäädä vähintään kolme (3) metriä paksu koskematon suojakerros.

Mikäli pohjaveden tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että suunniteltu kolmen (3) metrin suojakerros toteutuu.

Pohjaveden havaintopaikkojen tiedot ja tarkkailutulosten toimittaminen

Luvan haltijan tulee toimittaa hakemuksen mukaisessa maa-ainesten ottotoiminnassa pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuun käytettävien havaintoputkien sijaintitiedot ETRSTM35FIN-koordinaattijärjestelmässä, asennustapa, materiaalitiedot, asennuspäivämäärä, asentaja, putken pituus, putken pään korkeus ja siivilöiden korkeudet N2000-järjestelmässä sekä kairauksen maalajitiedot viipymättä ELY-keskukselle pohjavesitietojärjestelmään tallentamista varten.

Pohjaveden pinnankorkeustulokset tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi) sähköisessä muodossa vuosittain tammikuun loppuun mennessä ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään siirrettäväksi. Korkeustietojen siirtämistapana voidaan käyttää joko VYH-tiedonsiirtotapaa

tai XML-tiedonsiirtotapaa.

Alueen sijoittuminen maantien läheisyyteen

Lupahakemus koskee maa-ainesten ottamistoimintaa seuraavaksi 10 vuodeksi kiinteistöllä 584-401-48-3 tieosoitevälillä noin 6520/4/2170-2365, oikea. Maantie 6520 on alueella päällystetty ja valaisematon tie, jolla on 80 km/h yleisrajoitus. Maantien 6520 liikennemäärä kohdealueella on noin KVL 213 ajoneuvoa/vuorokausi. Maantien 6520 suoja-alue on vähintään 20 m tien keskilinjasta mitattuna.

Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44§). Maantien suoja- tai näkemäalueella ei saa myöskään pitää sellaista aitaa tai rakennelmaa, josta tai jonka käytöstä on haittaa liikenneturvallisuudelle tai tienpidolle.

Maa-ainesten ottamisalue sijoittuu maantien 6520 viereen lähimmillään noin 20 metrin päähän maantien keskilinjasta. Maantien suoja-alueella ei voi olla maa-ainestenottotoimintaa tai varastointia eikä maa-ainesten otto saa vaikuttaa negatiivisesti maantien rakenteeseen tai sen kunnossapitoon. Maa-ainesten ottoalueelle on nykyinen liittymä tierekisteriosoitteessa noin 6520/4/2350, oikea. Nykyiselle liittymälle ei löydy virallista liittymälupaa elinkeinon harjoittamiseen ELY-keskuksen järjestelmistä eikä liittymää ole rakennettu nykyohjeiden mukaisesti. ELY-keskukselta tulee hakea liittymälle liittymälupa maantielle 6520 maa-ainesten ottolupaan liittyen osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liittymat. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualue ei vastusta liittymäluvan myöntämistä maantielle 6520 sellaiseen paikkaan, missä liittymäluvan myöntämisen perusteet täyttyvät. Liittymästä ei saa kulkeutua maa-aineksia maantielle 6520.

Maa-ainesten ottamistoiminta tai kiviainesten mahdollinen murskaaminen ei saa vaarantaa liikennettä maantiellä 6520. ELY-keskus ei salli puhdistettujen jätevesien tai hulevesien johtamista/pumppaamista maantien 6520 sivuojaan.

Alustavasti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueella ei ole muita ko. asiaan vaikuttavia tienpidon suunnitelmia / toimenpiteitä maantielle 6520, jotka estäisivät maa-ainesten ottamisluvan myöntämisen.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa, että vaikka etukäteen arvioiden ei pinta- eikä pohjaveteen kohdistuvia haittoja tulisikaan, on toiminnanharjoittaja vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa vastuussa mahdollisista vesiin kohdistuvista haitoista ja siten velvollinen muun muassa tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen maa-aineksen ottaminen voidaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja.

Lupaharkinnassa on lisäksi otettava huomioon oheisessa liitteessä esitetyt asiat sekä seuraavat asiat.

Lupaharkinnassa huomioitavat asiat

Soran ja hiekan ottaminen

Pohjaveden pinta ja laatu

Maa-ainesten ottamistoiminta tulee suorittaa niin, ettei pohjaveden pinnan taso muutu, ja ettei siitä aiheudu pohjaveden laadun vaarantamista. Haetun toiminnan pohjavesi- ja ympäristövaikutukset tulee kuvailla riittävän tarkoilla tutkimuksilla ja selvityksillä.

Pohjaveden pinnan taso tulee selvittää ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vähintään kilometrin etäisyydellä käytössä olevat kaivot ja lähteet tulee kartoittaa ennen mahdollista lupapäätöstä, niiden vedenpinnan taso selvittää ja vedenlaatu tarvittaessa tutkia.

Ottamistoiminta ja jälkihoitotoimenpiteet

Ottoalue on merkittävä maastoon ennen ottamisen aloittamista. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi- ja käsittelyalueet, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata niin, että vaarallisten aineiden pääsy pohjaveteen tai maaperään on estetty. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua. Myös turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat.

Ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan "Maa-ainesten ottaminen - Opas ainesten kestävään käyttöön" Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24 mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat varastokasojen poistaminen, alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaan

liitteessä nro 7.

Muut huomiotavat asiat

Ottamisalueen maa-alueiksi jäävillä osilla tulisi ylimmän pohjavedenpinnan päälle jättää vähintään 1-2 metrin maakerros puuston kasvualustaksi.

Ottamisalueen suojaetäisyys asuttuun rakennukseen tulisi olla vähintään 100 m ja naapuritilan rajaan vähintään 10 m. Ojan varteen on jätettävä 5-10 m suojavyöhyke niin, että pintavesiä ei valu pohjavesilammikkoon. Etäisyys suoja-alueeseen, maantielle tai vesistöön selvitetään tapauskohtaisesti.

Ottamistoiminnan loputtua on pidettävä lopputarkastus. Lupapäätökseen tulisi merkitä luvan viimeinen voimassaolopäivä.

Maa-ainesten ottamisluvan hakijan tulee selvittää ottamisalueella mahdollisesti sijaitsevat muinaisjäännökset. Mikäli ottamisalueella tai sen läheisyydessä on muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös tai muu kulttuuriperintökohde, tulee maa-ainesten ottamista koskevasta lupahakemuksesta pyytää museoviranomaisen lausunto.

Ilmoitukset

Päätökset asiassa pyydetään lähettämään asiakirjoineen ensisijaisesti sähköisesti tiedoksi Etelä Pohjanmaan ELY-keskukselle (MAL 19 §). Ilmoituksessa mainitaan ELY-keskuksen dnro EPOELY/571/2023. Lupapäätös maa-ainesten ottamisesta tulee viedä myös maa-ainesten ottamisen tietojärjestelmään (NOTTO).

Maa-ainesluvan haltijan on tehtävä maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittain ilmoitus otetusta maa-aineksen määrästä ja laadusta. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään tammikuun 31. päivänä."

Hakijan vastine

Hakijan vastinepyyntö lähtettiin kirjallisena 28.3.2023. Hakija ei ole antantut vastinetta määräaikaan mennessä.

 Rakennustarkastajan päätösehdotus 

Lupaehdot:

1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta 0,75 ha:n ottamisalueelta. Ottamismäärä on enintään 18 000 m³ktr.

Perustelut: Maa-ainesten otto on sallittua ainoastaan suunnitelman mukaiselta ottamisalueelta ja sallittu ottomäärä on hakemuksen mukainen. MaL 6 §, 11§

2. Alin sallittu ottamistaso on +197,00 (N2000). Ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle on jätettävä koskematonta maa-ainesta vähintään kolme (3) metriä.

Perustelut: Määräys on tarpeen pohjaveden suojelemiseksi. Alin sallittu ottotaso on lupahakemuksessa esitetyn mukainen. MaL11 §, MaA 6 §.

3. Ottamisalue tulee merkitä maastoon selvästi erottuvin paaluin tai muulla vastaavalla tavalla. Ottamisalueella on oltava kiinteät korkomerkit, joista selviää alueen korkotaso ja alin ottotaso. Turvallisuudesta on huolehdittava ottamisalueen jyrkänteiden kohdalla selkeästi maastosta erottuvalla, riittävän lujalla aidalla. Tarvittaessa alueen tulotie tulee varustaa puomilla ja se tulee pitää suljettuna aina silloin, kun alueella ei ole toimintaa.

Perustelut: Määräys on tarpeen alueen yleisen ja työturvallisuuden vuoksi sekä ottamistoiminnan valvomiseksi.  Toiminnan valvonnan kannalta on ottamisalueen rajat oltava selkeästi merkittynä sekä korkotasojen oltava näkyvissä koko ottoajan. Korkomerkkien avulla voidaan valvonnalla varmistaa, ettei kaivua tehdä missään kohdin alle sallitun alimman ottotason. MaL 11 §, MaA 7 §.

4. Ottoalueen ja maantien 6520 väliin tulee jättää suoja-alue, jonka leveys tulee olla vähintään 20 metriä leveä tien keskilinjasta. Suoja-alueella ei saa suorittaa murskaustoimintaa taikka tehdä varastokasoja. Maantienojaa ei saa johtaa ottoalueen kuivatusvesiä. Nykyiselle liittymälle (tierekisteriosoitteessa 6520/4/2350, oikea9 tulee hakea liittymislupaa maantielle 6520 maa-ainesten ottolupaan liittyen osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liittymat.

Perustelut: Maantien suoja- tai näkemäalueella ei saa pitää sellaista aitaa tai rakennelmaa, josta tai jonka käytöstä on haittaa liikenneturvallisuudelle tai tienpidolle.

5. Ottamisalueen pohjavedenpinnantason tarkkailu suoritetaan alueella olevista pohjavesiputkista sekä ottamisalueen länsiosaan asennettavasta uudesta pohjavesiputkesta. Ottosuunnitelman karttaan on merkitty pohjavesiputki 2 (P:7011047.569, I: 384970.699 (ETRS-TM35FIN)) ja pohjavesiputki 3 (P: 7010891.569, I: 385193,699 (ETRS-TM35FIN)). Pohjavedenpinnankorkeutta tulee tarkkailla pohjavesiputkesta neljä (4) kertaa vuodessa maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Yhteenveto pinnankorkeustarkkailusta tule toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi)

Mikäli vanhat pohjavesiputket on poistettu, tulee niiden tilalle asentaa uudet pohjavesiputket. Putken tulee olla kairaamalla asennettu, muovisia ja sisähalkaisijaltaan vähintään 50 mm. Havaintoputket tulee tarvittaessa suojata esim. betonisilla suojarenkailla. Putken asennustapa, materiaalitiedot, putken pituus ja pään korkeus sekä siivilöiden korkeuden N2000 järjestelmässä ja kairauksen maalajitiedot sekä putken sijainti (ETRS-TM35FIN) tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamoon.

Perustelut: Lupamääräys toiminnan mahdollisista vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailu pohjaveden pinnan mittaamisesta on tarpeen riittävän suojapaksuuden varmistamiseksi pohjaveden pintaan. MaL 11 §, MaA 6 §

6. Koneiden sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointia tai koneiden huoltoa ei sallita ottoalueella. Työkoneissa tarvittavan polttoaineen säiliöt on oltava kaksoisvaipallisia ja säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot on lukittavalla sulkuventtiilillä. Toiminta-aikana on huolehdittava, että käytössä on riittävästi öljynimeytysainetta sekä pakollinen polttoaineiden käsittely tehdään tiivispohjaisella alueella.

Perustelut: Määräys on tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Polttoaineiden varastoinnin salliminen vain toimintajaksojen ajaksi vähentää maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Tiiviillä alustalla tehty polttonesteiden käsittely ehkäisee pohjaveden pilaantumisvaaraa, kun pakollinen polttoaineiden käsittely keskitetään suojatulle alueelle. Vahingon sattuessa imeytysmateriaalin käytöllä voidaan ehkäistä, ettei haitalliset kemialliset aineet pääse kulkeutumaan vajoveden kautta pohjaveteen. MaL 11 §, MaA 6 §.

7. Alueella työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa luvansaajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi sekä ilmoitettava asiasta aluehälytyskeskukselle, Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

Perustelut: Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu siksi, että torjuntatoimet tehdään välittömästi ja tieto valvonta- ja pelastusviranomaisille tulee viivytyksettä torjunnan sekä jälkihoidon ja -valvonnan toteuttamiseksi. Välittömillä toimilla vahingon sattuessa minimoidaan aiheutuvia haittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. MaL 11 §, MaA 6 §

8. Pölypäästöjä lastauksesta, työmaaliikenteestä ja mahdollisesta murskauksesta tulee ehkäistä. Pölyn sidonnassa suolojen ja vastaavien pohjavedelle haitallisten kemikaalien käyttö on kielletty.

Perustelut: Pölyn leviämistä ja torjuntaa koskeva määräys on tarpeen pohjavesi- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. MaL 11 §, MaA 6 §

9. Maisemointitöissä luiskaukseen ja kuoppien tasaukseen saa käyttää vain alueelta kuorittuja pintamaita tai muita tarkoitukseen soveltuvia alueella olevaan maa-ainekseen verrattavia puhtaita maa-aineksia. Luiskat tulee viimeistellä kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi, ylä- ja alaosat maisemaan sopivasti pyöristäen. Maisemointitöihin alueen ulkopuolelta tuotavan orgaanisen aineksen käytöstä tulee antaa erillinen selvitys valvontaviranomaiselle. Orgaanista ainesta ei saa tuoda alueelle ennen valvontaviranomaisen antamaa hyväksymistä niiden käytöstä.

Perustelut: Muualta tuodut maa-ainekset saattavat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Valvontaviranomaisen hyväksymisellä varmistetaan orgaanisen aineksen soveltuvuus kohteeseen. MaL 11§, MaA 6 §

10. Maisemointityö on tehtävä Maa-ainesten ottaminen, opas ainesten kestävään käyttöön mukaisesti. Maisemointi (jälkihoito) ottoalueella on tehtävä vaiheittain oton edistymisen mukaan. Alueella on muodostettava riittävän paksu kasvualusta kasvillisuudelle ja sen on metsitettävä tarvittaessa istuttamalla tai kylvämällä. Luvanhaltija tekee maisemointitöiden valmistuttua ilmoituksen valvontaviranomaiselle lopputarkastusta varten, viimeistään kuitenkin ennen luvan voimassaoloajan päättymistä.

Perustelut: Maisemoinnin ensisijainen tavoite on saattaa lakkautettu maa-ainesten ottoalue turvalliseksi ihmisille ja ympäristölle. Lisäksi oikealla maisemoinnilla alue sopeutetaan ympäröivään maisemaan ja luontoon sekä mahdollistetaan alueen jälkikäyttö. MaL 11§

11. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa edellisen vuoden otetun aineksen määrä ja laatu NOTTO-rekisteriin. Vuosiyhteenveto on toimitettava seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Perustelut: Määräys perustuu maa-aineslain 23 a §:ään.

12. Luvan haltijan on toimitettava lupaviranomaiselle 6 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus jälkihoitotöiden varalta. Vakuuden on oltava voimassa 12 kuukautta yli tämän luvan voimassaoloajan. Vakuus vapautetaan vasta sen jälkeen, kun valvontaviranomainen on lopputarkastuksessaan hyväksynyt jälkihoitotoimienpiteet lupamääräysten mukaan suoritetuiksi.

Perustelut: Määräys on annettu maa-aineslain 11 ja 21 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi. MaL 12, 21 §, MaA 6, 8 §:t

13. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeytyksestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Toiminnalle on nimitettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvistä toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten.             

Perustelut: Määräys on tarpeen luvan valvonnan ja mahdollisen muutostarpeen kannalta. MaL 7§

Yleiset perustelut

Maa-aineslain 1 §:n mukaan maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi ja ottamiseen on saatava lupa. Koska alueella jatketaan maa-ainesten ottotoimintaa ja alueen jälkihoitoa ei ole saatettu loppuun, on toiminnalla oltava maa-aineslainmukainen lupa. Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty, eikä ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n mukaisten rajoitusten kanssa.

Asia harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesottotoiminnasta on esitetty asianmukainen ottosuunnitelma ja annettu tarpeelliset tiedot lupa-asian käsittelyä varten.

Ottamisalueen viereisellä palstalla on harjoitettu maa-ainesten ottamista jo useamman vuosikymmenen ajan. Alue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla, luokitetulla pohjavesialueella. Ottamistoiminta ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tai erityisen luonnonolojen vaarantumista. Alue muotoillaan ympäristöönsä soveltuvaksi jälkihoidon yhteydessä. Luvassa on annettu määräyksiä sekä määrätty tarvittavat vakuudet.

Toimittaessa tämän lupapäätöksen mukaisesti ei pohjaveden laatu tai antoisuus vaarannu, eikä huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tapahdu. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä tai pysyviä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia. Päätöksessä on määrätty vakuudesta, lupapäätöksen muuttamisen tai kumoamisen varalle.

Vastaus annettuun lausuntoon

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon annettaessa lupamääräykset nro 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (MaL) 1, 3-7, 10-13, 16b, 19-20, 23-23a §.t

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (MaA) 1-4, 6-9 §:t

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä

Hallintolaki 43-49, 59, 62 a §:t

Perhon kunnan hallintosääntö

Perhon kunnan maa-ainestaksa

Maksut

Maksun määrä 425 €.

Maa-ainesluvan myöntämisestä peritään Perhon kunnanvaltuuston hyväksymän maa-ainestaksan mukaisesti kuulemiskuluineen. Vuotuista valvontamaksua peritään voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan hallintolain 59 ja 62 a§:n mukaisesti. Päätöksen katsotaan tuleen tiedoksi vastaanottajalle seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.

Jakelu

Hakija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 Päätös

 Päätösehdotus hyväksyttiin.

 -----

 Toimenpiteet, otteet

-          Hakija

-          Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

-          Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto

--- -----