RSS-linkki
Kokousasiat:https://dynastyjulkaisu.kase.fi:443/D10_Lestijarvi/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaustisen seutukunnan johtoryhmä
Esityslista 09.10.2025/Asianro 7
Kuntavastinrahoitus: REILU -hanke
Kaustisen seutukunnan johtoryhmä 09.10.2025
75/00.01.05/2025
Valmistelija kehittämisjohtaja Petri Jylhä, p. 050 551 3030
Luonnonvarakeskus LUKE ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) hakevat Kaustisen seutukunnalta kuntavastinrahoitusta REILU – Turvemailta ratkaisuja elinkeinojen ilmasto- ja luontotavoitteisiin -hankkeelle yhteensä 8.695 euroa vuosille 2026-2027. Hankkeelle haetaan EAKR-rahoitusta Keski-Pohjanmaan liitolta.
EU:n ennallistamisasetuksen mukaan puolet turvepeltojen pinta-alasta tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä ja kolmannes tästä pitäisi vettää. Ennallistamisasetus aiheuttaa epävarmuutta erityisesti Keski-Pohjanmaalla, jossa turvepeltojen vettämispotentiaali on koko maan suurimpia. Turvepellot ovat elintärkeitä erityisesti nautakarjatiloille, ja niillä on suuri merkitys raaka-aineiden saatavuuden, huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta. Siksi ennallistamisasetuksen vaikutukset voivat heijastua viljelijöiden lisäksi laajalle yhteiskuntaan.
REILU-hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joiden avulla parhaat turvepellot voidaan säilyttää viljelykäytössä kannattavasti samalla kun edistetään ilmasto- ja luontotavoitteita. Tavoitteisiin voidaan päästä kehittämällä viljelykäytäntöjä, vettämällä heikkotuottoisia turvepeltoja sekä ennallistamalla peltojen asemesta käytöstä poistuvia turvetuotantoalueita ja ojitettuja suometsiä. Hankkeessa arvioidaan toimenpiteiden ympäristö- ja talousvaikutuksia tilatasolla, kehitetään kannustinjärjestelmiä ja etsitään uusia rahoitusmalleja – mukaan lukien yksityinen rahoitus sekä hiili- ja luontoarvomarkkinat. Hankkeessa tuotettavan tiedon ja toimintamallien avulla maatalousyrittäjät, muut yksityiset maan- ja metsänomistajat, yritykset ja julkisyhteisöt voivat toteuttaa ennallistamistoimia niin, että saavutettavat hyödyt ovat haittoja suuremmat. Lisäksi parannetaan toimijoiden tietoisuutta ja valmiuksia ilmastoriskien hallintaan sekä ilmastokestävyyden vahvistamiseen.
Kohderyhmät:
Maanviljelijät, maata omistavat julkisyhteisöt (kunnat, seurakunnat), muut maanomistajat, ruokaketjun yritykset, metsäteollisuusyritykset, hiili- ja luontoarvomarkkinoilla toimivat yritykset, luonnonhoitotyötä tukevat säätiöt, energiatoimialan yritykset.
Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida toimintamalleja, joilla edistetään turvemaiden (turvepellot, entiset turvetuotantoalueet ja ojitetut suometsät) ennallistamista osana ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä niin, että saavutettavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Hankkeessa tunnistetaan ja hyödynnetään ennallistamisasetuksen tarjoamia mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, siihen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen maa- ja metsätaloudessa elinkeinojen kannattavuutta heikentämättä. Samalla tuetaan yhteiskunnan sopeutumista (resilienssiä) ilmastonmuutoksen välillisiin vaikutuksiin kriittisillä alueilla, joita ovat mm. raaka- aineiden saatavuus ja ruokaturva.
Hanke tukee myös energiamurrosta ja puhdasta siirtymää. Keski-Pohjanmaalle ja lähialueelle suunnitellaan useita suuren luokan biokaasulaitoksia, joten hankkeessa pyritään osoittamaan turvemailla tuotetun, nurmesta jalostetun liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasun kestävyys. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa siihen, että turvemaille rakennettava aurinkoenergian tuotanto olisi myös maankäytön osalta ympäristövaikutuksiltaan kestävää esittelemällä toimintamalleja, joissa aurinkovoimaa tuotetaan korkean pohjavedenpinnan oloissa tai turpeen hajoamista hyvitetään vettämällä turvemaata toisaalla. Turvemaiden ennallistaminen parantaa Keski-Pohjanmaan suoluontoon suuntautuvan matkailun kehittämisedellytyksiä. Jatkossa osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman rahoituksesta kohdennetaan uudelleen puolustukseen ja kaksoiskäyttöön liittyvään erityistavoitteeseen. Turpeen hiilivaraston säilyttäminen tukee myös näitä tavoitteita, sillä kriisitilanteessa turvetuotanto voidaan käynnistää uudelleen.
Toimintamallit suunnitellaan ja arvioidaan tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, maanomistajien ja yritysten yhteistyönä. Hankkeessa kehitettävät työkalut, rahoitusmallit ja seurantamenetelmät ovat laajemmin sovellettavissa kansallisesti ja EU:n tasolla. Hankeviestinnällä pyritään lisäämään myös turvemaiden käytön hyväksyttävyyttä ja tukea siten elinkeinojen toimintaedellytyksiä.
LUKEn osabudjetin rahoitussuunnitelma
Rahoitus | 2026 | 2027 | Yhteensä | %-os |
K-P liitto, EAKR | 104 654 | 104 654 | 209 308 | 80,00 |
Kuntarah. | 13 082 | 13 082 | 26 164 | 10,00 |
-Kannus | 1 017 | 1 017 | 2 034 | 0,78 |
-Kase | 2 221 | 2 221 | 4 442 | 1,70 |
-Kokkola | 9 343 | 9 343 | 18 686 | 7,14 |
-Perho | 501 | 501 | 1 002 | 0,38 |
Yksityisrah. | 4 597 | 4 597 | 9 194 | 3,51 |
Hakijan omarah. | 8 484 | 8 484 | 16 968 | 6,49 |
Yhteensä | 130 817 | 130 817 | 261 634 | 100,0 |
GTK:n osabudjetin rahoitussuunnitelma
Rahoitus | 2026 | 2027 | Yhteensä | %-os |
K-P liitto, EAKR | 100 211 | 100 211 | 200 422 | 80,00 |
Kuntarah. | 12 527 | 12 527 | 25 054 | 10,00 |
-Kannus | 974 | 974 | 1 948 | 0,78 |
-Kase | 2 127 | 2 127 | 4 254 | 1,70 |
-Kokkola | 8 946 | 8 946 | 17 892 | 7,14 |
-Perho | 480 | 480 | 960 | 0,38 |
Yksityisrah. | 4 402 | 4 402 | 8 804 | 3,51 |
Hakijan omarah. | 8 124 | 8 124 | 16 248 | 6,49 |
Yhteensä | 125 264 | 125 264 | 250 528 | 100,0 |
Hanke tukee Kaustisen seudun elinvoimaohjelman strategisia tavoitteita erityisesti seuraavien teemojen osalta:
- Teema 1: Uusiutuvan energian ja biotalouden seutu
- Teema 3: Yrittäjyyden, työpaikkojen ja verkostojen seutu
- Teema 4: Kulttuurin, luonnon ja onnellisten ihmisten seutu
Hankkeen tavoitteena on kehittää resurssiviisaita ratkaisuja, jotka tukevat maaseudun elinvoimaa, kestävää kehitystä ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Hanke vahvistaa seudun kykyä hyödyntää vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja vastata ilmasto- ja rakennemuutoksen haasteisiin.
Esittelijä kehittämisjohtaja Petri Jylhä
Päätösehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Päätös