Dynasty tietopalvelu
Lestijärven kunta RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://dynastyjulkaisu.kase.fi:443/D10_Lestijarvi/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://dynastyjulkaisu.kase.fi:443/D10_Lestijarvi/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Kaustisen seutukunnan johtoryhmä
Pöytäkirja 02.09.2025/Pykälä 45


Kokousasian teksti

 

KASE Dataliike

 

Kaustisen seutukunnan johtoryhmä 02.09.2025 § 45  

61/00.01.05/2025  

 

 

Valmistelija kehittämisjohtaja Petri Jylhä, p. 050 551 3030
aluekehittäjä Timo Pärkkä, p. 040 757 3519

 

KASE Dataliike -hankkeessa pyritään parantamaan pienten maaseutukuntien ja haja-asutusalueen yritysten digiosaamista ja teknologian hyödyntämistä, jotta ne pystyisivät hoitamaan tehtäviään tehokkaammin.
 

Hankkeessa parannetaan Kaustisen seutukunnan kuntien ja alueen mikro- ja pk-yritysten digikyvykkyyttä. Tavoitteena on edistää kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä digitalisaation käyttöönotossa ja digiratkaisuja käyttöönottamalla. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, kehittää uusia palveluita ja vahvistaa työhyvinvointia hyödyntämällä mm. tekoälyä, ohjelmistorobotiikkaa ja tiedolla johtamista. Hanke luo kuntien ja yritysten yhteisen digitaalisen alustan invest-in-, työllisyys- ja kotoutumispalvelujen sekä liiketoiminnan kehittämiseksi. Seudulliset teknologiapilotit tuottavat skaalautuvia ratkaisuja, jotka tukevat kuntien lakisääteisiä tehtäviä, työvoiman saatavuutta ja yritysten digivientivalmiuksia. Hanke tukee myös digisyrjäytymisen ehkäisyä ja yhdenvertaista palvelujen saatavuutta koko maakunnassa. Seudullisesti toteutetuilla ratkaisuilla kaikkien kuntien ja yritysten resilienssi paranee.

 

Pienet maaseutukunnat ja harvaan asutut alueet kohtaavat yhä enemmän samoja digitaalisia haasteita kuin alueen mikro- ja pk-yritykset. Niukkojen resurssien, kasvavien lakisääteisten vaatimusten ja teknologisen kehityksen vauhdin keskellä sekä julkinen että yksityinen sektori kamppailevat osaamisvajeen, kustannuspaineiden ja hajautuneiden järjestelmien kans­sa. Digitalisaatio nähdään kuitenkin samalla kriittisenä kasvun, tehokkuuden ja toiminnan edellytyksenä kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. Pienissä kunnissa työntekijöiden kuormitus on usein suurta, ja työ jakaantuu epätasaisesti. Manuaaliset työprosessit vievät aikaa perustehtäviltä, ja yksittäisten asiantuntijoiden poissaolot voivat vaarantaa lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Vastaavasti pienet yritykset eivät aina saa riittävää tukea tai näe konkreettisia väyliä digitaalisten työkalujen käyttöönottoon. Kummallakaan sektorilla ei ole riittävästi voimavaroja selvittää, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat kuten tekoäly ja ohjelmistorobotiikka tarjoaisivat toiminnan tehostamiseen.
 

Digitaaliset palvelut ovat alueella hajanaisia, ja niiden hyödyntäminen vaihtelee suuresti kunnittain ja toimijakohtaisesti. Yhteistä alustaekosysteemiä, jossa kunnat ja yritykset voisivat yhdessä kehittää ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, ei ole vielä olemassa. Tämä luo teknologista polarisaatiota ja heikentää alueen kokonaisresilienssiä. Lisäksi koulutukset, valmennukset ja aiemmissa hankkeissa syntyneet sisällöt ovat hajallaan, mikä vaikeuttaa niiden hyödyntämistä ja jatkuvuutta. Kuntien ja yritysten osaaminen uusien teknologioiden osalta on vielä rajallista, mikä vaikeuttaa hankintoja ja käyttöönottoa käytännössä.

 

Tulevaisuudessa erityisesti tiedolla johtaminen, data-analytiikka ja digitaalinen vuorovaikutus – myös yritysten ja kuntien välillä – korostuvat yhä enemmän. On tärkeää tunnistaa, miten tietoa menetetään, miten sitä voisi hyödyntää paremmin ja millaisia digitaalisia toimintamalleja yhteiskehittämällä voitaisiin rakentaa. Huomioitava on myös se, että julkisen palvelun ja yksityisen liiketoiminnan rajapinta, kuten työllisyys-, kotoutumis- ja invest-in -palvelut, nojaa yhä enemmän teknologian mahdollistamaan saavutettavuuteen ja tehokkuuteen.

 

Palveluntarjoajien mahdollisuudet vastata näihin erityishaasteisiin ovat rajalliset, johtuen mm. infrastruktuurin puutteista, osaamisen kapeikoista sekä ratkaisujen kustannustehottomuudesta pienten toimijoiden näkökulmasta. Siksi alueella on akuutti tarve selvittää, miten kuntien ja yritysten digitalisaatiota voidaan edistää yhteisillä ratkaisuilla, joita voidaan skaalata seudullisesti.

 

Tavoitteet:

-          Kehittää yhteiskehittämisen malli digitalisaatiossa julkisen (kunnat) ja yksityisen (yritykset ja yhdistykset) välillä

-          Rakentaa tekoälyyn ja dataan perustuva palvelualusta (sovelluskohteet esim. työntekijäperehdytys, invest-in palvelut, työllisyydenhoito, kotoutuminen ja työvoiman saanti) palvelemaan kuntien palveluntuotannossa ja yrityksiä niiden kehittymisessä ja kasvussa

-          Parantaa henkilöstön osaamista kunnissa ja pk-yrityksissä

-          Kehittää kuntien ja yritysten yhteisiä resurssiviisaita digipalveluprosesseja ja skaalautuvia digipilotteja jalkautettavaksi alueellisiksi toimintamalleiksi harvaan asutulla maaseudulla

-          Vahvistaa kansainvälisiä digitaalisia vientivalmiuksia mikro- ja pk-yrityksissä

-          Torjua digisyrjäytymistä ja lisätä palvelujen saavutettavuutta kapenevien taloudellisten resurssien ja lakisäätteisten velvoitteiden paineessa

-          Parantaa kuntien työhyvinvointia ja kuntien henkilöstön työssä jaksamista

-          Lisätä maaseutualueiden organisaatioiden veto- ja pitovoimaisuutta työympäristöjen ja - menetelmien kehittämisellä

-          Sujuvoittaa julkisen sektorin ja yritysten välistä vuorovaikutusta.

 

 

Kohderyhmät: alueen kunnat, kuntakonsernit ja niiden henkilöstö sekä luottamushenkilöt, alueen mikro- ja pk-yritykset

 

Välilliset kohderyhmät:

-          palvelujen käyttäjät, asukkaat, kansainväliset sijoittajat, työnhakijat

-          hyvinvointi- ja työllisyysalueiden digipalvelujen kehittäjät

-          alueen ulkopuoliset ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot

 

Toimenpiteet:

TP1: Digikyvykkyyden kehittämispolku kuntien ja yritysten digiresilienssin tueksi

TP2: Tiedolla johtamisen osaaminen ja tietojohtamisen perusmallin sekä tietojohtamisen laatusertifikaattien luominen kunnille ja pk-yrityksille

TP3: AI- ja teknologiapilotit

TP4: Pilotti oppivalle organisaatiolle: uuden työntekijän perehdyttäminen TP5: Datakeskustarpeen ja -potentiaalin analyysi

 

Hankkeen toteutusaika 1.1.2026-31.12.2028

 

Kustannukset

2026

2027

2028

Yhteensä

Hlöstökulut

50 037

50 037

50 037

150 111

Ostopalvelut

15 000

16 000

15 000

46 000

Matkakulut

3 000

4 000

3 000

10 000

Muut kulut

1 500

1 500

1 500

4 500

Flat rate 7%

4 868

5 008

4 868

14 744

Yhteensä

74 405

76 545

74 405

225 355

 

Rahoitus

2026

2027

2028

Yhteensä

K-P liitto / EAKR, 80 %

59 524

61 236

59 524

180 284

Kunnat, omarah. 20 %

14 881

15 309

14 881

45 071

Yhteensä

74 405

76 545

74 405

225 355

 

Hanke toteuttaa Kaustisen seudun Elinvoimaohjelmaa 2022-2026 teemaa 2: Digitaalinen ja älykäs Kaustisen seutu sekä Kaustisen seudun Digistrategiaa. Hankesuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty kuntien yhteisessä Digiryhmässä.

 

Esittelijä kehittämisjohtaja Petri Jylhä

 

Päätösehdotus Johtoryhmä hyväksyy KASE Dataliike -hankehakemuksen jättämisen Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton EAKR-rahoitushakuun.
Johtoryhmä päättää, että hankkeessa voidaan käyttää seutukunnan talousarviossa hankkeiden kuntarahoitukseen varattua määrärahaa.
Johtoryhmä päättää kuntarahoituksen jakoperusteen.

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntarahoituksen jakoperusteena asukasluku.