Tekninen lautakunta
Esityslista 08.04.2025/Asianro 9

Tekninen lautakunta 08.04.2025     

16/11.02.00/2025  

Valmistelija ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi

Asia

Maa-aineslain (555/1981) 4 §.n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukainen hakemus, joka koskee kallion louhintaa ja kiven murskausta sekä seulontaa Lestijärven kunnan Niemi/Kiiskilä kylässä tilalla Lisä-Takkula 421/401-279-16.

Lupaa haetaan 10 vuoden ajalle.

Kiinteistön sijainnin osoittava kartta on päätöksen liitteenä.

Toiminnan sijaintikoordinaatit (ETRS-TM35FIN)

7053577 (pohjoinen, N)

384413 (itä, E)

Hakija

Veljekset Brandt Koneyhtymä Oy

Hietalantie 20

68450 Yli-Lesti

Y-tunnus 0219043-4

Kiinteistönomistaja

Kiinteistö on Teijo Brandtin omistuksessa. Hakija ja kiinteistön omistaja ovat sopineet maa-ainesten ottamisesta suunnitelman mukaisesti ja alueesta on tehty asianmukainen vuokrasopimus.

Luvan hakemisen peruste

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 §:n perusteella.

Maa-aineslaki, muutos (424/2015 4 a §): Maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c) ja e) mukaisena toimintana.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin 6 a) ja b) mukaan kyseinen toiminta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa-asioihin. 

Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on jätetty ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.12.2024.

Toiminnan luvat ja kaavoitustilanne

Kiinteistöllä on Lestijärven teknisen lautakunnan 7.10.2014 § 29 myöntämä maa-ainesten ottolupa, jonka voimassaoloaika on umpeutunut 2024.

Ottamisalueella on voimassa oleva Lestijärven osayleiskaava, jossa ottamisalue on merkitty MM-3-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ei ole erityisiä käyttörajoituksia).

Voimassa olevassa Keski-Pohjanmaan yhdistelmäkaavassa (2019) aluetta koskevia merkintöjä ei ole.

Toiminnan sijaintipaikan ympäristön tila, laatu ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla merkitystä

Ottamisalue sijaitsee haja-asutusalueella Niemi/Kiiskillä-alueella noin 7 km Lestijärven taajamasta luoteeseen Jatkokankaan metsäalueella. Lähin osoite kohteelle on Riutanrämeentie 311. Ottoalue rajautuu metsätalousvaltaisiin alueisiin.

Ottoalueen pinta-ala on 2,10 ha, josta kaivuualueen ala on 1,40 ha ja varastoalueen koko on yhteensä 0,68 ha. Tilan pinta-ala on kokonaisuudessaan 18,81 ha.

Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 2,4 km etäisyydellä.

Maasto ottoalueella on paikoin avokalliota ja osassa aletta on soramoreeni pinnassa. Ottamisalueella on puustot poistettu ja kannot kerätty vanhan ottotoiminnan aikana. Koillisreunassa ottoaluetta on noin 0,15 ha nuorta harvahkoa mäntypitoista kasvumetsää, joka hakataan oton laajentuessa.

Alueella tai sen läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita.

Lähimmät pintavedet ovat koillisessa virtaava Lestijoki, noin 600 m etäisyydellä. Ottoalueen ja Lestijoen väliin jää korkea kangasmaasto, joka toimii suoja-alueena ottotoiminnan haitoille.

Ottamisalueen pintavedet ja louhokseen kertyvät sadevedet pumpataan metsäojaan louhoksen luoteispäässä. Pumppausvedet imeytyvät metsäalueen soramoreeniin ja valuvat luoteeseen metsäojaa pitkin eteenpäin.

Toiminnan laajuus ja muut toimintatiedot

Jalkonkankaan ottoalueelle haetaan maa-aineslupaa maa- ja kalliokiviaineksen ottamiseen.

Maa-ainesten ottamisalue on esitetty suunnitelmapiirustuksissa 705106 (Maveplan).

Ottamistoimintaa jatketaan nykyisen ottamisalueesta kohti koillista. Ottoalueen lounaispuolelle varataan aluetta jalostettujen kiviainesten varastointialueeksi.

Suunnitellut ottotasot on esitetty suunnitelmakartassa 705106. Leikkauskuvissa alin suunniteltu ottotaso on +141,00 (N2000). Vesipinta arvioidaan nousevan toiminnan loputtua tasolle +147,69 (N2000). Pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille, josta ne käytetään myöhemmin maisemointiin.

Ottoalueen pinta-ala on 2,10 ha ja kallioaineksia on arvioitu saatavan yhteensä 120 000 m³ktr.

Turvallisuus ja liikennejärjestelyt

Ottamisen aikana tullaan noudattamaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä. Vaaralliset kallioleikkauksien reunat merkitään varotusnauhoin.

Poltto ja voiteluaineita varastoidaan alueella vain työkoneiden tarvitsema määrä kaksoisvaippasäiliöissä sekä lukittavassa teräskontissa.

Jalostettujen kiviainesten kuljetus suoritetaan Riutanrämeentien yksityistietä ja yleistä tietä (Reisjärventie 58) pitkin rakennuskohteisiin.

Jälkihoitotoimenpiteet ja kaivannaisjätteiden käyttö

Louhinta-alueella maisemointiin kuluu vähintään maakerroksen tasaaminen louhitun kallion päälle. Maakerros voi olla murskekasojen pohjalle jääviä murskelajikkeita, pintamaita tai muualta siirrettyjä puhtaita ylijäämämaita. Suunniteltu tilanne kartalla ja leikkauspiirustuksissa esitetyt ottotasot ovat pohjan alimman korkeustasot maakerroksen levittämisen jälkeen. Sekoittuneita ja käyttökelvottomia maa- ja kiviaineksia käytetään varastointialueen muodostamisessa.

Puunkannot, risut (yht. noin 40 m³ktr) haketetaan energiajakeeksi tai maanparannusaineeksi alueen maisemointiin. Alueelta kuoritut pintamaat (noin 2000 m³ktr) käytetään alueen luiskien maisemointiin.

Kaivannaisjätesuunnitelma on liitteenä.

Ympäristöhaittojen arviointi

Maa-ainesten ottaminen alueelta ei aiheuta hakemuksen mukaan maa-aineslain tarkoittamaa kauniin maiseman turmeltumista, erikoisen luonnonesiintymän tuhoutumista tai vaaraa tai kohtuutonta haittaa naapureille tai muulle ympäristölle.

Ottaminen ei aiheuta muutoksia pohjavesiolosuhteisiin.

Ympäristölupahakemukseen sisältyvä toiminnan kuvaus

Ottoalueelle haetaan ympäristölupaa kiviaineksen louhinalle ja murskaamiselle.

Alueelta otettavaa kalliota louhitan ja murskataan eri murskelajikkeiksi. Murske käytetään rakennustoimintaan sekä tiestön parantamiseen ja kunnossapitoon.

Ottamisalueen pinta-ala on noin 2,10 ha ja vuodessa irrotettava louheen maksimimäärä on keskimäärin noin 12 000 m³, jonain vuosina murskataan enimmillään 50 000–60 000 m³. Suunniteltu louhintataso alueella on +141,00 (N2000). Irrotettavan rintauksen korkeus vaihtelee välillä 1-12 metriä. Louhinta-alue on esitetty piirustuksissa. Kalliokiviaineksia alueelta louhitaan yhteensä 120 000 m³ktr ja vuotuinen keskimääräinen louhintamäärä on 12 000 m³ktr.

Kallion louhinta tapahtuu avolouhintana, poraamisen ja panostuksen jälkeen räjäyttämällä. Ylisuuri lohkare rikotaan tarvittaessa hydraulisella kaivinkoneeseen liitetyllä iskuvasaralla.

Louhittu kiviaines varastoidaan siten, että toiminnasta muodostuvan pölyn ja melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Louhitun kiviaineksen murskaus ja seulonta haluttuun raekokoon tapahtuu siirrettävällä murskauslaitoksella, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista. Murskausasema ja valmiin kiviaineksen varastointikasat sijoitetaan siten, että toiminnasta aiheutuva pölyn ja melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Arvioitu murskeiden keskimääräinen vuosituotanto on noin 10 000 t/a. Maksimituotanto on noin 40 000 t/a. Louhetta tuotetaan keskimäärin noin 2 t/a. Varastointiaika vuosituotannolle on alle 2 vuotta.

Energian käyttö

Toiminnan tarvitsema energia saadaan siirrettävästä aggregaatista. Sähköä käytetään alueen murskausaseman käyttöön.

Kemikaalien varastointi

Ottotoimintaa varten urakoitsija tuo tarvittavat poltto- ja voiteluaineet, sekä muut louhinnassa tarvittavat aineet niitä varten rakennetussa perävaunussa. Perävaunussa on asianmukaiset viranomaisten hyväksymät säiliöt ja teräskontit. Tarvittavat polttoaineet säilytetään kaksoisvaippasäiliöissä. Voiteluaineet ja mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa teräskontissa. Öljytuotteiden varastojen koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä tuotantotekniset näkökohdat huomioiden.

Alueella säilytetään luvan hakijan kuormauskalustoa. Alueella ei säilytetä kuljetuskalustoa eikä poltto- ja voiteluaineita..

Toiminta-aika

Louhinta- aja murskaustöitä sekä kiviainesmateriaalien kuormausta ja poiskuljetusta suoritetaan ympäri vuoden. Louhinta ja murskaustyö tehdään siirrettävillä laitteistoilla jaksoittain, joita toteutetaan verrattain harvoin, kerran tai kahdesti vuodessa, toimintajaksojen kestäessä 2–3 viikkoa. Lintujen pesimärauhan aikana 15.4–15.6 ei suoriteta murskausta tai räjäytystöitä. 

Työt ajoittuvat arkipäiviin. Toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2025.

Liikenne

Jalostettujen kiviainesten kuljetus suoritetaan ottoalueelta Riutanrämeentien metsäautotien kautta kantatie 58:lle. Alueelle tulevan ja sieltä lähtevän raksaan liikenteen (kuorma-autot) määrä vaihtelee toiminnan sesonkiluonteisuudesta johtuen paljon. Kiviaineksen hyvän menekin aikana (tavallisesti kesäaika) alueelle tulee ja sieltä lähtee arvioilta 20 ajoneuvoa päivässä, kun taas hiljaisempaan aikaan määrä voi olla 1 ajoneuvo päivässä tai alle.

Ympäristökuormitus/toiminnan vaikutus ympäristöön ja päästöjen hallinta

Melu

Toiminnasta syntyvä melu on peräisin pääasiassa kalliokiviaineksen louhimisesta (poraus, räjäytys ja louheen rikotus) sekä kiviaineksen murskauksesta ja seulonnasta. Vähäisempää melua syntyy myös liikennöinnistä. Kiviaineksen murskausta suoritetaan ajoittain raaka-aineen tarpeesta riippuen, noin 2–3 viikon jaksoissa kerrallaan. Kiviaineksen seulontaa suoritetaan arkipäivisin. Murskauksen suorittamista pyritään mahdollisuuksien mukaan varastotila huomioiden rytmittää mahdollisimman suuriin kertasuorituksiin.

Murskauksesta syntyvä melu vaihtelee käytettävän murskaimen mukaan. Räjäytysmelu on lyhytkestoista ja sitä syntyy vain muutamia kertoja murskausjaksoa kohden, joten se ei vaikuta keskimääräisiin kokonaismelutasoihin.

Melua aiheuttava murskaustoiminta sijoitetaan ottoalueen pohjan tasolle kohtaan, jossa viereiset varastokasat, leikkausluiskat ja mäkinen maasto estävät tehokkaasti toiminnasta aiheutuvan melun leviämisen.

Ottoalueella liikennöinnistä ja maa-ainesten otosta syntyvä muu melu ja tärinä ovat normaalia työkoneista ja liikennöinnistä syntyvää melua ja tärinää eikä niitä havaita ottoalueen ulkopuolella. Kuljetukset ja niiden aiheuttamat meluhaita rajoittuvat päiväsaikaan.

Päästöt ilmaan

Toiminnassa aiheutuu pölypäästöjä ainesten käsittelystä (louhinta, murskaus, seulonta), varastoinnista, kuormauksessa ja liikennöinnissä alueella. Pölypäästöjä ehkäistään kallioseinämällä, varastokasojen sijoittelulla ja tarvittaessa materiaalin kastelulla. Murskaimet ja seulat suojataan tarvittaessa peitteillä ja koteloilla. Käytettävät poravaunut on varustettu pölynpoistolaitteilla. Murskausasema ja valmiin kiviaineksen varastokasat sijoitetaan siten, että toiminnasta muodostuvan pölyn ja melun leviämine häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Hankealueen ympäristön puusto sekä kastelu estävät pölyvaikutuksia ympäristöön. Tarvittaessa myös liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ehkäistään kastelemalla. Pölyhallinnassa ei käytetä tehosteita ilman erillistä lupaa.

Maaperä, pohjavedet ja pintavedet

Alueella käytettävät polttonesteet sekä voiteluaineet varastoidaan palavista nesteistä annetun lain ja asetuksen varastointimääräysten mukaisesti. Kevytpolttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Muiden kuin louhintaurakoitsijan tilapäisiä poltto- ja voiteluaineita ei varastoida alueella.

Pölyn hallintaan käytettävää kasteluvettä lukuun ottamatta toiminnassa ei synny maaperään johdettavia prosessivesiä. Pölyämisen estämiseksi puhtaiden kiviaineskasojen kasteluvedet haihtuvat pääosin ja imeytyvät osin maastoon. Alueen normaalitoiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista, eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Pintavedet pumpataan länteen, josta ne valuvat metsäojia pitkin eteenpäin. Metsäojat toimivat suodatuksena.

Toiminnasta ei katsota aiheutuvan merkittävää kuormitusta tai päästöjä alueen pohja- tai pintaveteen.

Jätteet

Kallion louhinnasta-, murskauksesta ja maa-aineksen ottamisesta ei synny merkittäviä määriä jätteitä.

Yhdyskuntajäte (120 kg/v) toimitetaan Millespakka Oy:lle.
Jäteöljy ja kiinteä öljyjäte (530 kg/v) menee vaarallisen jätteen keräykseen (ei säilytetä alueella)

Metallijäte (180 kg/v) metallinkierrätykseen

Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Kaivannaisjäte: pintamaa ja kannot hyötykäytetään alueen maisemointiin.

Hakijan arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja ympäristön kannalta pahaista käytännöistä (BEP)

Murskauksen ja louhinnan parhaan käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, energiasäästö, säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytetään toiminnassa myös kilpailusyistä. Taloudellinen toiminta edellyttää lisäksi ajanmukaisen ja energiaa säästävän kaluston käyttöä. Laitteet ja koneet ovat uudenaikaisia ja vähäpäästöisiä.

Toiminnan riskinarviointi ja onnettomuuksiin varautuminen

Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita ovat laiterikot ja viat sekä siirrettävien öljysäiliöiden vahingot. Vikatilanteissa työkoneista mahdollisesti aiheutuviin polttoaine- tai voiteluöljyvuotoihin imeytysaineilla ja kouluttamalla henkilökuntaa toimimaan öljyvahinkotilanteissa. Kaikista öljyvahingoista ilmoitetaan viipymättä pelastusviranomaiselle.

Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden tilapäinen varastointi ja polttoaineiden jakelupaikka sekä mahdollinen kuljetus- ja maansiirtokaluston tilapäinen säilytys tulee sijoittaa varikkoalueelle. Louhintaurakoitsijan huoltoperävaunu ja kuormauskalusto säilytetään varikkoalueella. Mikäli alueella säilytetään kuormaukseen ja kuljetukseen liittyviä polttoaineita, varastoidaan ne myös varikkoalueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuotoja rikkoutumistilanteissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi.

Tarkkailu ja raportointi

Käyttö- ja päästötarkkailu

Laitokselle nimetään vastuuhenkilö. Laitoksella pidetään jatkuvaa käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenevät kaikki toimintaan liittyvät tapahtumat. Melua, pölyä ja tärinää tarkkaillaan aistinvaraisesti ja suoritetaan tarpeen vaatiessa ehkäiseviä toimenpiteitä.

Pintavedet

Pintavesien laatua tarkkaillaan toiminnan aikana aistinvaraisesti. Pohjavesiä ei ole alueella. Jos havaitaan poikkeamia, otetaan tarvittaessa vesinäytteitä, jotka tutkitutetaan asianmukaisessa tutkimuslaitoksessa. Mikäli ottoalueella syntyy sameita vesiä tai pumpataan hetkittäin vesiä, kiintoaineksen poistamiseksi rakennetaan laskeutusaltaat tarvittaviin paikkoihin.

Raportointi

Vuosiyhteenveto toimitetaan Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarvittaessa. Vuosiyhteenvedosta käy ilmi toiminta ja sen vaikutuksen kannalta merkitykselliset asiat.

Asian käsittely 

Kuuluttaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Lestijärven kunnan verkkosivuilla 20.1–28.2.2025 välisenä aikana. Lähikiinteistöjen haltijoille (5 kpl) on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilläolosta kirjeenä. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Lestijärven teknisessä toimessa.

Muistutuksia

Hakemuksesta ei ole saatu muistutuksia määräaikaan mennessä.

Lausunnot

Hakemuksesta varttiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle mahdollisuus antaa lausunto.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut määräaikaan mennessä seuraavan lausunnon:

“Kyseessä oleva ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella. Hakemuksessa tai ottamissuunnitelmassa ei ole ilmoitettu pohjaveden pinnan ylintä korkeustasoa. Valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjaveden pinnan ylin korkeustaso on esitettävä hakemuksessa tai ottamissuunnitelmassa (MAA 1 §). ELY-keskus ei edellytä pohjaveden pinnan selvittämiseksi pohjavesiputken asentamista alueelle, koska ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kalliopohjaveden esiintyminen alueella on epätodennäköistä eikä alueen lähellä ole vedenottamoja tai kaivoja, joihin toiminnalla saattaisi olla vaikutusta.

Vesilain mukaisen luvan tarve

Vesilain mukaisen luvan tarvetta arvioidaan vaikutusten perusteella (Vesilaki 3 luku, 2 §). Pumpattavien vesien puhdistumista kiintoaineksesta ei voida jättää alapuolisten metsäojien varaan. Hankevastaavan tulee tehdä pumpattaville vesille riittävän suuri laskeutusallas/pintavalutuskenttä, jonka toimivuudesta ja kunnossapidosta tulee huolehtia. Ottamisalueen vedet tulee johtaa kiintoainetta pidättävien vesiensuojelurakenteiden, kuten lasketusaltaan / -altaiden tai pintavalutuskentän kautta, koska hankkeesta saattaa aiheutua haitallista kiintoainekuormitusta virtaussuunnassa alapuolisiin metsäojiin ja niiden kautta Lestijokeen. Laskeutusaltaiden mitoitus tulee suunnitella riittäväksi niiden yläpuolisen valuma-alueen mukaan (suositusten mukaan laskeutusaltaan pinta-alan tulee olla 3–8 m2 / valuma-aluehehtaari ja lietetilavuuden 2–5 m3 / valuma-aluehehtaari) ja altaissa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato, jotta laskeutusallas toimii oikein. Jos laskeutusallas tehdään toisen maalle tai siitä aiheutuu haittaa toisen kiinteistön kuivatukselle (padotus), tulee siihen olla kiinteistönomistajan tai haitan kärsijän kirjallinen suostumus.

Luonnonsuojelu

Maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Natura-alueiden Lestijoen yläjuoksu ja Paukaneva (FI1001005 SAC) ja Isoneva (FI1001009 SAC) läheisyydessä. Natura-alueiden linnustolliset arvot ovat merkittävät ja sisältävät avoimia suoalueita, jossa äänen kulkeutuminen on esteetöntä.

Suojelualue ei pääsääntöisesti rajoita alueen ulkopuolelle sijoittuvaa toimintaa. Luonnonsuojelulain perusteella Natura 2000 – verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Heikentämiskielto koskee myös Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa toimintaa, mikäli toiminta saattaa heikentää Natura-alueen arvoja. Tämän vuoksi toiminnan aiheuttamia meluhaittoja tulee pyrkiä lieventämään työteknisesti ja murskaus ja räjäytystoiminta olisi suositeltavaa ajoittaa linnuston yleisen pesimäajan ulkopuolelle (1.4.-31.7.).  

Maa-ainesten ottamisalueilla tulee aktiivisesti estää vieraslajien asettumista alueelle. Maisemoinnissa tulee käyttää vieraslajeista vapaita maa-aineksia (Laki 30.12.2015/1709 5 §). Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toiminnanharjoittajan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. ELY-keskus valvoo lain toteuttamista ja voi kieltää säännösten vastaisen menettelyn, eli keskeyttää maa-ainesten kuljettamisen ja/tai vaatia puhdistamaan alueet, jonne vieraslajia on saastuneen maa-aineksen mukana levinnyt.

Kemikaali- ja öljyvahinkojen torjunta

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Liikenne

Riutanrämeentien liittymälle (yksityistie) kantatien 58 tierekisteriosoitteessa noin 58/55/4337, oikea, tulee hakea liittymän käyttötarkoituksen muutosta (Elinkeinon harjoittamiseen tarkoitettu liittymä) osoitteesta: www.ely-keskus.fi/liittymat.

Lopuksi

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kalliokiviaineksen ottaminen voidaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n mukaisia haittoja.

Maa-aineslupaharkinnassa on otettava soveltuvin osin huomioon oheisessa liitteessä esitetyt asiat. Ympäristölupaharkinnassa tulee ottaa huomioon Suomen ympäristökeskuksen laatima opas Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010).”

Teknisen lautakunnan ratkaisu

Esittelijä tekninen johtaja

Päätösehdotus Tekninen lautakunta on tarkastanut maa-aines ja ympäristölupahakemuksen.

Tekninen lautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain 4 1:n mukaisen maa-ainesten ottamisluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §.n mukaisen ympäristöluvan kallion louhinalle ja kiven murskaukselle edellyttäen, että toimet toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä:

Lupamääräykset maa-aineslupaan:

1. Luvassa määrätty vakuus tulee olla asetettuna ennen ottamisen aloittamista.

2. Alueelta, joka tulee olla merkittynä maastoon, saa ottaa kalliota suunnitelman mukaiselta rajatulta 2,10 ha (kaivuualue 1,40 ha) ottamisalueelta yhteensä 120 000 m³-ktr.

3. Hakemuksen alin ottotaso +141.00(N2000) merkitään maastoon korkopukkien avulla tai muutoin niin, että se on alueella työskentelevien nähtävissä.

4. Ottamisalueen reuna tulee suojata työskentelyn aikana putoamisvaaran ehkäisemiseksi. Lopullisessa tilanteessa kalliojyrkänteen reunoille tulee asentaa metalliverkkoaita tai vastaavan suojan antava rakenne, mikäli reunoja ei luiskata.

5. Ottamisalueella ei saa säilyttää polttoaineita tai muita öljytuotteita, eikä suorittaa koneiden korjaus- ja huoltotöitä ilman pakottavaa tarvetta. Aluetta ei saa käyttää romujen tai muun jätteen varastona.

6. Luvan haltijan tulee ennen ottamistoiminnan aloittamista laatia kemikaalivahingon torjuntasuunnitelma työnaikaisen öljy- tai kemikaalivahingon varalta.

Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta pääsee maaperään tai pintavesiin, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja tarvittaessa vahingosta tulee ilmoittaa pelastuslaitokselle. Kaikista alueella tapahtuvista ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavista vahingoista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vuosittain edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitus tulee tehdä valtakunnalliseen NOTTO-rekisteriin, rekisterinpitäjän erikseen antamien ohjeiden mukaisesti (ML 23 a ja b §)

8. Jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä hakemuksen liitteenä olevassa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Alueelle istutetaan puuntaimet, mikäli alueen metsittyminen ai käynnisty luontaisesti.

9. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen.

10.  Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Mikäli luvanhaltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. (MAL 13 a §)

 Vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta

Hakijan on asetettava 7 500 € vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta. Vakuuteen lisätään ALV 25,5 %, jolloin vakuuden määräksi tulee 9 412,50 €.

Vakuuden tulee olla voimassa kuusi (6) kuukautta luvan päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes alue on maisemoitu ja lopputarkastettu (MAL 12 §)

Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksen 8 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Lupaviranomainen palauttaa vakuuden hakijalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa hyväksyttävästi jälkihoidettu.

Lupamääräykset ympäristölupaan:

1. Toiminta

Kallion porausta saa alueella tehdä arkisin klo 7–21

Kivenmurskausta saa alueella tehdä arkipäivisin klo 7–21

Kiviaineksen räjäytystyöt ja rikotusta saa tehdä arkipäivisin klo 7–21

Kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä pääsääntöisesti arkisin klo 6–22 välisenä aikana.

Alueella ei muutoin ole toimintaa viikonloppuisin, arkipyhinä eikä sellaisina päivinä, jotka ovet yleisesti vapaapäivä.

Lintujen pesintäaikana 15.4–16.6 ei suoriteta räjäytys tai murskaustoimia. (YSL 527/2014 20, 50 §, NaapL 17§, Vnp 993/1992, Vna 800/2010)

2. Melu ja tärinä sekä näiden tarkkailu

Louhinnasta ja murskauksesta sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuva päivittäinen (klo 7–22) ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää 55 dB(A) lähimpien asuintalojen, eikä 45 dB(A) lähimpien vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla.

Ylisuurten lohkareiden rikotus tulee tehdä murskauslaitoksen läheisyydessä siten, että mäen rintaus, pintamaavallit ja tuotekasat rajoittavat rikotusmelun leviämistä lähimpien asuin- ja vapaa-ajankohteiden suuntaan.

Räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ennalta määriteltyinä ajankohtina. (YSL 6, 20, 52, 62 §:t, NaapL 17, 18 §:t, Vnp 993/1992, Vna 800/2010)

3. Ilma- ja pölypäästöt

Murskausaseman laitteet on riittävällä huollolla pidettävä kunnossa siten, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman pieneksi. Pölyäminen tulee estää tämän lisäksi tarvittaessa kiviaineksia kastelemalla.

Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Toiminta-alue ja kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä vedellä kastelemalla tai käyttämällä suolaa. Alueelle johtavaa tietä tulee tarvittaessa kastella tai suolata. Suolauksen käyttöä tulee kuitenkin välttää mahdollisimman pitkään.

Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 711/2001 annettuja raja-arvoja lähimpien häiriöllä altistuvien kiinteistöjen kohdalla.

Pölyn leviämistä tarkkaillaan tarvittaessa aistinvaraisen tarkkailun lisäksi lähialueella tehtävillä mittauksilla. (YSL 6, 20, 52, 62 §:t. Vna 711/2001, NaapL 17-18 §, Vna 800/2010)

4. Kemikaalit

Toiminnassa tarvittavat öljytuotteet ja muut kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Säiliöiden tulee olla suoja-altaallisia.

Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Polttoainesäiliön tankkausyhteessä on oltava laite, joka estää painovoimaisesti ja lappoutumalla tapahtuvan polttoainevuodon. Polttoaineen varastointiin ja käsittelyyn liittyvien rakenteiden kunto on tarkastettava ennen käyttöönottoa.

Öljysäiliöt tulee tarkastaa vähintään 10 vuoden välein tai niiden tarkastuksessa saaman tarkastusvälimääräyksen mukaisesti.

Tankkauspaikka ja muut kohdat, jossa käsitellään maaperälle tai pohjavedelle haitallisia aineita, on tiivistettävä siten, että ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään tai pohjaveteen estetään.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita kemikaaleja ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Räjähteitä sekä pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 16, 19–20, 52  §:t, Vna 800/2010)

5. Muut jätteet

Toiminnassa syntyvät jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito tulee esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätettä. Maa-ainesten ottamisessa syntyvä jäte on hyödynnettävä alueella tai kuljetettava alueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi.  (YSL 52, 58, 113 §:t, JL 13, 29, 72, 118 §:t, NaapL 17 §, Vna 800/2010)

6. Vieraslajitorjunta

Maa-ainesten ottamisalueella tulee aktiivisesti estää vieraslajien asetuumista alueelle. Maisemoinnissa tulee käyttää vieraslajivapaata maa-aineksia. Myös myydyssä tai luovutetussa tuotteessa ei saa esiintyä haitallisia vieraslajeja.  (1709/2015 § 5)

7. Päästöt vesiin, tarkkailu

Alueen vesitalous tulee hoitaa, ettei toiminta-alueelta tulevien kastelu-, sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvat kiintoaineet pääse suoraan alueen koillisosassa kulkevaan Lestijokeen tai muihin pintavesiin. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelman laskeutumisaltaasta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.4.2025 mennessä.

Toiminnanharjoittajan tulee ottaa ja tutkituttaa ojavesinäytteet alueelta lähtevästä ojasta ennen toiminnan aloittamista ja ensimmäisenä toimintavuonna sekä sen jälkeen viiden vuoden välein.

Ojavedestä tutkitaan sameus, kiintoaine, pH, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus CODMn ja sähkönjohtokyky. Ottotoiminnan aikana ja lupakauden lopussa vedestä tutkitaan näiden lisäksi öljyhiilivedyt.

Jos toiminnan epäillään aiheuttavan pinta- tai pohjaveden pilaantumista, valvontaviranomainen voi lisäksi erikseen päättää tarvittavasta lisänäytteenotosta. (YSL 20,52 §:t, Vna 800/2010)

8. Onnettomuudet ja häiriötilanteet

Alueelle on varattava turvetta tms. imeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Jos öljyä tai muuta kemikaalia pääsee maahan tai sattuu muu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava vahinko tai poikkeuksellinen päästö, on toiminnanharjoittajan välittömästi ryhdyttävä torjuntatoimenpiteisiin, joilla vaaraa pilaantumisen leviämisestä saadaan poistettua. Jos toiminnanharjoittaja ei itse tällöin kykene varmuudella torjuntatoimiin, jotka estävät maaperän tai muun ympäristön pilaantumisen, sen on hälytettävä pelastuslaitos apuun.

Häiriötilanteesta on mahdollisimman pian, viimeistään kiireisten torjuntatoimien jälkeen, ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja maaperän pilaantumisesta myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Työmaalla tulee olla näkyvillä pelastuslaitoksen ja ympäristöviranomaisten yhteystiedot.

Korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi on tehtävä mahdollisimman pian ja ilmoitettava näistä toimenpiteistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14–17, 52 §:t, Vna 800/2010)

9. Liikennejärjestelyt

Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen

tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa.

Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää

ELY-keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla

(Maa-aineslaki 11 §). Toiminnanharjoittajan tulee hakea mahdollista liittymän käyttötarkoituksen muutosta ELY-keskukselta.

Mikäli maa-ainesten ottopaikalta kulkeutuu irtoainesta kantatie 58 tulee

toiminnanharjoittajan huolehtia maantieliittymän puhtaanapidosta.

10. Tiedottaminen

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset toiminnan järjestämisestä annetaan tiedoksi myös kaikille alueella toimiville urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille. (YSL 52§)

11. Toiminnan lopettaminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta, toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta tapahtumasta tai onnettomuudesta. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (YSL 52 §, JL 72 §)

12. Määräys kirjanpitoon ja raportointiin

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristölupaan liittyvä vuosiyhteenveto seuraavin tiedoin:

-                 Kokonaistoiminta-aika

-                 Louhitun kallion määrä ja murskeen tuotantomäärä

-                 Käyttötarkkailu- ja huoltotoimenpiteet

-                 Syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat

-                 Häiriötilanteet/onnettomuudet

 (YSL 52, 62, 172 §:t, JL 188, 122 §:t)

Luvan voimassaolo

Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

Maa-aineslain 10 §:n (555/1981, muutos 495/2000) mukaan: ”Luvan voimassaolo. Lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi.)

Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 31.3.2035, mihin mennessä alue on maisemoitu maa-ainelupahakemuksen liitteenä olevan ottosuunnitelman mukaisesti.

Toiminnan olennaisille muutoksille tulee hakea uusi lupa. (YSL 29 §, MAL 4 a §)

Päätös  

Päätöksen perustelut

 Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti ei kalliolouhinnan ja murskaamon toiminta suunnitellulla sijoituspaikalla aiheuta;

-          maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhotumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

-          eikä ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista sei sen vaaraa tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurasta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 §)

Vakuuden tulee olla asetettuna ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista (määräys 1)

Ottamisalue tule merkitä näkyvästi maastoon, jotta toiminta ei laajene laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty ja jolle maa-aineslupa on myönnetty (määräys 2–3).

Toiminnanharjoittaja vastaa alueen turvallisuudesta. Louhintatyössä muodostuvat jyrkänteet on merkittävä jo työn aikana ja lopullisessa tilanteessa niihin on rakennettava pysyvät suoja-aidat tai tehtävä jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet. (lupamääräys 4)

Maa-ainesten ottamispaikat eivät sovellu romujen tai muiden jätteiden säilyttämiseen tai työkoneiden huoltamiseen. Tällä määräyksellä pyritään pitämään maa-ainesten ottoalue siistin näköisenä ja turvallisena (lupamääräys 5)

Kemikaalivahingon torjuntasuunnitelman avulla varaudutaan mahdollisiin öljyvahinkoihin. Mikäli ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava vahinko tapahtuu, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tiedotettava asiasta valvontaviranomaista, jotta pilaantuminen ei leviä ja jo tapahtunut vahinko voidaan korjata (lupamääräys 6).

Ottamistietojen ilmoittaminen on tarpeen luvan valvontaa varten, mutta se palvelee myös mm. tilastointina (lupamääräys 7).

Alue on oltava lopputarkastuksessa siisti ja muotoilultaan valmis loppukäyttöä varten. Tarvittaessa tulee istuttaa puuntaimenet (lupamääräys 8).

Kun luvanhaltija ilmoittaa ottamisen päättymisestä, alueella tehdään lopputarkastus, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla. Viranomainen poistaa kohteen valvontaohjelmastaan, päättä vakuuden palauttamisesta ja ilmoittaa edelleen ottamisen päättymisestä NOTTO-reksiteriin (lupamääräys 9).

Haltijavaihdoksesta tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä se (lupamääräys 10).

Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, jätteistä, toimista, joilla ehkäistään, vähennetään, selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Naapurussuhdelaista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavista vaikutuksista.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) sääntelee toiminnan vähimmäisvaatimusta silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksen 3 §:n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisesti alttiista kohteesta, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta.

Em. asetuksen mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Asetuksen 800/2010 8 §:n mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai järäytyksiä eikä kuormauksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

1.       murskaaminen on tehtävä arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana;
2.       poraaminen on tehtävä arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana;
3.       rikotus on tehtävä arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana;
4.       räjäytykset on tehtävä arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana; ja
5.       kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana.

Luvassa määrätyt työskentelyajat ovat lupahakemuksen mukaiset.

Ympäristöluvassa voidaan erityisistä syistä sallia kuormaaminen ja kuljetus lauantaisin klo 7–18 välisenä aikana.

Ympäristöluvan määräyksillä 1 ja 2 vähennetään lähimmälle häiriintyville kohteille toiminnasta aiheutuvaa melu- ja tärinähaittaa. Luvan määräämät meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja ohjearvoja. Päiväaika alkaa klo 7 ja päättyy klo 22. Melu- ja tärinätarkkailulla varmistetaan, että toiminta täyttää asetetut vaatimukset.

Määräyksellä 3 pyritään ehkäisemään lähiympäristölle toiminnasta aiheutuvaa pölypäästöjä. Hiukkaspitoisuuksista annetaan määräys sen varmistamiseksi, että pölyhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Määräyksillä 4–7 varmistetaan, ettei maaperää, vesistöä tai pohjavettä pilata.

Määräyksellä 4 ehkäistään ennakkoon kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuvia mahdollisia ympäristövahinkoja.

Määräyksellä 5 ohjataan jätteitä ja vaarallisia jätteitä asianmukaiseen käsittelyyn.

Määräyksellä 6 ohjataan vieraslajitorjuntaa.

Määräyksellä 7 estetään toiminnasta aiheutuvien kiintoaineiden kulkeutumisen sade- ja sulamisvesien mukana ympäristöön ojiin ja pintavesiin ja seurataan vesistövaikutuksia.

Määräys 8 on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi.

Määräyksellä 9 varmistetaan tieyhteydet.

Määräyksellä 10 varmistetaan tiedonkulku toiminnanharjoittajan ja alueella toimivien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välillä.

Määräykset 11–12 ovat tarpeen ympäristöluvan valvonnan ja luvan mahdollisten muutostarpeen varalta. Lisäksi määräyksellä 12 varmistetaan, että toiminnan loputtua alueelle ei jää jätteitä tari muutakaan tarpeetonta materiaalia ja maa-ainesluvassa mainitut jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan.

Vastineet lausuntoihin

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esittämät asiat on viety lupamääräyksiin 1, 4, 6, 7, 9

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

 Sovelletut oikeusohjeet

 Maa-aineslaki (555/1981) §:t 3, 4, 4 a, 5 §, 5 a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 21, 23 a

 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) §:t 1–4, 6–9

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) §:t 6, 7, 11, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 22, 27, 29, 34, 39, 42, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 70, 83, 84, 85, 87, 113, 114, 172, 190, 191, 198, 205 

 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) §:t 2, 3, 4, 6, 11, 12, 13

 Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920) §:t 17, 18

 Jätelaki (646/2011) §:t 12, 13, 29, 72, 118, 121, 122

 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) §:t 24

 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

 Suomen ympäristökeskuksen julkaisu 25/2010: Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa

 Lestijärven kunnanvaltuuston 28.4.2022 § 22 hyväksymä Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

 Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010)

 Maksu

Maa-aineslain mukaisista maksullisista suoritteista ja maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaisesta yhteiskäsittelystä määrätään maa-ainestaksassa.

Maa-aineslupahakemuksen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelystä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen ympäristölupamaksu ja maa-ainetaksan mukainen maksu kokonaisuudessaan.

1 000 € + 1 924,50 € = 2 924,50 € (alv 0%).

Luvanhaltijalta periään vuosittain maa-ainelupaan liittyen valvontamaksu kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §).

Maksuista saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 190, 191 §:t).

Päätöksen antaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella (YSL 85 §).

Päätöksestä tiedoksi antaminen

Päätös

Hakijalle

Tiedoksi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu erikseen tietoa hakemuksesta (5 kpl).

Tieto päätöksestä julkaistaan Lestijärven kunnan verkkosivuilla.