Ympäristölautakunta
Esityslista 03.06.2025/Asianro 6

YMPLTK 03.06.2025     

279/11.01.00.03/2025  

Valmistelija Ympäristötarkastaja Pia-Lena Närhi, puh 040 739 3977

Botnia Gas Oy hakee ympäristölupaa Kaustisen kuntaan, Ylijoen tarha-alueen yhteyteen, rakennettavan biokaasulaitoksen toiminnalle. Biokaasulaitos sijoittuu noin 10 hehtaarin alueelle vuokrattavilla kiinteistöillä 236–401–11–38, 236–401–11–39, 236–401–11–53, 236–401–13–48, 236–401–13–103, 236–401–13–109, 236–401–13–113, 236–401–13–133 ja 236–401–42–0 katuosoitteeseen Jylhäntie 242. Suunniteltu sijaintipaikka on osoitettu Järvelä-Salonkylän osayleiskaavassa kotieläintalouden suuryksikön alueeksi (ME). Alueella ei ole asemakaavaa.

Biokaasulaitos käsittelee syötteitä yhteensä enintään 34 000 t/v. Syöterakennuksen eteläpuolelle rakennetaan kolme märkämädätysreaktoria, joista kussakin on nestetilavuutta 4 247 m³ ja kussakin kaasukuvussa on kaasun varastointitilavuutta 3 350 m³. Syöterakennuksen sisäpuolelle sijoitetaan kaksi vinopohjaista kuivamädätysreaktoria (reaktorit 4–5), joissa kummassakin on massatilavuutta 415 m³ ja kaasun varastointitilavuutta saman verran. Märkämädätysreaktorit toimivat jatkuvatoimisesti ja kaksi kuivamädätysreaktoria panostyyppisesti. Mädätysprosessi on sekä märkämädätys- että panosreaktoreissa mesofiilinen (noin 37–40°C) ja viipymäaika noin 30–60 vrk. Laitoksen tarvitsema sähkö ostetaan verkosta ja lämpö tuotetaan hakelämpölaitoksella.

Linjalla 1 käsitellään eläinperäisiä sivutuotteita, jotka vastaanotetaan, painesteriloidaan tai hygienisoidaan (sivutuotelainsäädännön vaatimusten mukaisesti) ja varastoidaan biokaasulaitoksen vieressä sijaitsevan Kaustisen Turkisrehu Oy:n (KTR) olemassa olevissa tiloissa ennen pumppaamista syöterakennuksessa sijaitsevan syöttöaltaan 1 kautta märkämädätysreaktoriin 3.

Linjalla 2 käsitellään liete- ja kuivalantaa nauta- ja sikatiloilta sekä peltobiomassoja (pilaantunut/ylivuotinen säilörehu, laitosta varten kasvatettu nurmi ja viljanviljelyn sivutuotteena korjattu olki). Peltobiomassoja otetaan vastaan ja varastoidaan uudella asfalttipohjaisella nurmiauma-alueella (2 000 m²/3 000-6 000 m³) ennen mädättämistä reaktorissa 1. Lietelantaa otetaan vastaan syöterakennuksen luoteispuolelle asfaltoidulle alueelle rakennettavaan syöttöaltaaseen (noin 870 m³), josta liete pumpataan syöterakennuksen sisäpuolelle syöttöaltaaseen 2. Lantajakeet hygienisoidaan (70⁰C, 1 h, palakoko 12 mm) ennen johtamista reaktoriin 2. Viipymäajan jälkeen lietettä siirretään reaktorista 2 reaktoriin 1 mädätettäväksi yhdessä peltobiomassan kanssa.

Mädätysjäännös (noin 30 800 t/v sis. laimennosveden) siirretään märkämädätysreaktoreista reaktoreiden lähelle rakennettavaan PVC-sääsuojakalvolla peitettyyn noin 2 123 m³:n suuruiseen lietealtaaseen 1. Lietealtaasta 1 rejektilietteet siirretään KTR:n tehtaan neljään olemassa olevaan peltikatteella katettuun varastoaltaaseen (yht. noin 4 340 m³) ennen toimittamista lannoitteeksi paikallisten viljelijöiden pelloille.

Linjalla 3 (optio) käsitellään kuivalantaa turkiseläin- ja siipikarjatiloilta, mikäli sopivia syötteitä saadaan riittävästi. Kummankin panosreaktorin yhteydessä on syöttöallas (a´110 m³, joihin lavakuljetuksina tuotava kuivalanta lastataan kuormaajalla. Kuivamädätyksessä massaa kastellaan vedellä ja reaktoreista kerättävä liete ja suotovesi johdetaan lietelannan syöttöaltaan 2 kautta märkämädätykseen. Kuivamädätyksen jälkeen mädätysjäännöstä kuivataan valuttamalla ja kuivausta tehostetaan reaktoritilaa lämmittämällä tai lisäämällä etanolia. Kuivauksen jälkeen mädätysjäännös poistetaan kuormaajalla ja viedään läheiselle kompostointilaitokselle.

Muodostunut biokaasu (noin 5 400 t/v) kuivataan ja siitä poistetaan aktiivihiilikäsittelyllä rikkivetyä ja muita epäpuhtauksia, minkä jälkeen kaasusta erotellaan membraanimenetelmällä metaani ja hiilidioksidi. Tuotettu biometaani (noin 1 800 t/v) toimitetaan paineistettuna (CBG) pulloissa laitoksen ulkopuolelle hyödynnettäväksi liikennepolttoaineena. Biokaasun jalostuksen yhteydessä talteen otettu ja nesteytetty hiilidioksidi (noin 3 600 t/v) toimitetaan säiliöautokuljetuksena laitoksen ulkopuolella hyödynnettäväksi. Mikäli hiilidioksidin talteenotto ei ole kannattavaa, hiilidioksidi johdetaan puhdistimelta ilmaan. Laitoksella varastoidaan biometaania 50‒200 tonnia ja nesteytettyä hiilidioksidia noin 80 m³.

Reaktoreista johdetaan raakabiokaasu ja hajukaasut raakabiokaasun esikäsittelyn yhteydessä olevaan aktiivihiilisuodatukseen. Peltikatteella katettujen mädätysjäännösaltaiden (4 kpl, a´ 1 085 m³), rakennettavan sääsuojamuovilla katetun lietealtaan 1 (2 123 m³) ja pääosin pressulla katetun nurmiauman hajupäästöt ovat hakemuksen mukaan pieniä eikä niitä esitetä käsiteltäväksi. Haiseva poistoilma alipaineistetusta syöterakennuksesta ja siellä sijaitsevista syötealtaista sekä ulkona sijaitsevasta PVC-muovilla katetusta lietelannan syöttöaltaasta johdetaan biosuodattimen (noin 160 m²) kaarna-/puuhake-/turvekerrosten (yhteensä 1,2 m) läpi. Biosuodatin poistaa hajukaasuista hakemuksen mukaan noin 90 %. Puhdistettu ilma johdetaan ulos biosuodatinta ympäröivän PVC-muovista tehdyn hallitilan yläosassa (noin 8 m korkeudella) olevasta poistoilma-aukosta. Biosuodattimen massa vaihdetaan noin 1–2 vuoden välein.

Biokaasulaitoksen hajupäästöjen leviämistä ympäristöön on mallinnettu normaali- ja häiriötilanteissa. Leviämismallinnuksen mukaan biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa lähimmille naapureiden asuin- tai vapaa-ajan asuinrakennuksille (noin 900–1 400 m biosuotimesta), kun laitos toimii normaalisti. Mahdollisen häiriötilanteen hajuhaittaa rajoitetaan vaihtamalla biosuodattimen massa. Hakija esittää laitokselta ulkoilmaan johdettavan käsitellyn poistoilman hajukaasujen pitoisuusraja-arvoksi 2 000 OUE/m³. Noin 1 km:n etäisyydellä biokaasulaitoksesta sijaitsevia muita mahdollisia hajulähteitä ovat Kaustisen Turkisrehu Oy:n tehdas, Findest Protein Oy:n renderöintilaitos, jätevedenpuhdistamo ja turkistarhoja.

Biokaasulaitoksen linjastot ja säiliöt rakennetaan tiiviiksi eikä niistä pääse normaalitoiminnan ai-kana päästöjä ympäristöön, maaperään, ympäröiviin vesistöihin tai pohjavesiin. Vesijohtovettä käytetään noin 3 000 t/v, muun muassa syötteiden laimennokseen/juoksutukseen. Kesällä prosessissa hyödynnetään kierrätysvesialtaaseen johdettuja hulevesiä mahdollisuuksien mukaan. Syöterakennuksessa syntyvät vedet (yhteensä noin 150 m3/v), sekä kondenssivesi raakakaasun kuivauksesta (noin 60 m³/v) ohjataan lietteen- ja öljynerottimien kautta kolmeen umpisäiliöön (a´ 50 m³), jotka tyhjennetään noin 2 kk:n välein läheiselle jätevedenpuhdistamolle (KVT Vesihuolto Oy). Biosuodattimen kastelu- ja suotonesteet sekä nurmiauma-alueen ravinnepitoiset sulamis- ja sadevedet, puristenesteet ja suotovedet johdetaan ritiläkaivojen ja pumppaamon kautta prosessiin. Asfaltoitujen logistiikkapihojen sulamis- ja sadevedet johdetaan hulevesiviemäristä lietteen- ja öljynerotukseen. Erottimilla puhdistetut vedet johdetaan kesäaikana betonirakenteiseen ja PVC-sääsuojamuovilla katettuun kierrätysvesialtaaseen (1 060 m³). Kierrätysvesialtaasta osa vesistä (2 000–3 000 m³/v) johdetaan biokaasulaitoksen prosessiin ja loput (3 000–4 000 m³/v) laskeutusaltaan (150 m³), maasuodattamon (700 m³) sekä näytteenottokaivon ja kivipesän kautta maastoon. Laitosalueen sorapintaisen piha-alueen hulevedet johdetaan suoraan avo-ojaan. Rakennusten ja piha-alueen salaojavedet johdetaan suoraan avo-ojaan tai padotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään. Rakennusten kattovedet johdetaan hulevesijärjestelmään.

Biokaasulaitoksen pumput ja sekoittimet on sijoitettu melua vaimentaviin laitetiloihin. Alueen raskas liikenne lisääntyy keskimäärin kuudella kuljetuksella arkipäivässä (pääosin klo 6–22 välil-lä). Alueen melutason ei arvioida lisääntyvän oleellisesti nykyisestä. Toiminnasta ei aiheudu ha-kemuksen mukaan pölyämistä tai tärinää eikä myöskään haittaa tai vaaraa terveydelle.

Ennaltavarautumissuunnitelman mukaan laitoksesta ei aiheudu normaalissa toiminnassa vaikutuksia ympäristöön ja häiriötilanteissakin ympäristöriskien on arvioitu olevan merkityksettömiä tai vähäisiä. Poikkeuksellisiin tilanteisiin (esim. sähkökatkot, onnettomuudet, toimintahäiriöt) varau-dutaan ennakkosuunnittelulla, perehdytyksellä, valvonnalla, säännöllisellä huollolla ja nopealla reagoinnilla poikkeustilanteisiin. Biokaasulaitokselle nimetään käytön ja ylläpidon vastuuhenkilö.

Lyhyissä huolto- tai toimintahäiriötilanteissa biokaasua voidaan varastoida reaktoreiden kaasukuvussa. Mahdollisissa pidempiaikaisissa häiriötilanteissa raakabiokaasua poltetaan nykyisten lietealtaiden eteläpuolelle sijoitettavalla automaattisesti käynnistyvällä soihdulla. Hajukaasupäästöjä tarkkaillaan hakemuksen mukaan biokaasulaitosta käyttöönotettaessa ja sen jälkeen vuosittain. Melua tarkkaillaan tarvittaessa. Hulevesitarkkailua tehdään hakemuksen mukaan kaksi vuotta käyttöönotosta 6–12 kk välein.

Prosessista syntyy jätteenä pieniä määriä tavanomaisia muovi-, paperi/kartonki- ja metallijätteitä sekä aktiivihiiltä ja jäteöljyä. Jätteiden lajittelupiste on syöterakennuksessa. Hakija on esittänyt jätelajikohtaisen ja esitettyihin varastomääriin perustuvan laskelman perusteella jätteenkäsittelytoiminnan vakuudeksi 66 900 euroa (sis. alv 25,5 %). Hakemus sisältää pyynnön aloittaa toiminta ennen kuin päätös on lainvoimainen. Aloittamisluvan vakuudeksi on esitetty 8 000 euroa.

Esittelijä Ympäristötarkastaja Närhi Pia-Lena

Esitys Hakuasiakirjoissa on maininta viemäröinnistä ja jätevesijärjestelmistä, missä katettujen tilojen kuten syöterakennuksen ja laitetilojen sisäpuolella syntyvät jätevedet viemäröidään umpikaivoon. Nämä jätevedet tyhjennetään hakemusasiakirjojen mukaan noin 2 kuukauden välein. Nämä jätevedet toimitetaan asiakirjojen mukaan KVT-Vesihuolto Oy:lle. Jätevesien johtamisesta KVT-Vesihuollolle tulee tehdä KVT-Vesihuollon kanssa erillinen sopimus.

Ei julkisissa asiakirjoissa on maininta, että mädätysjäännöksen vastaanottosopimus on tehty Natural Compostin kanssa. Natural Composti voi oma ympäristöluvan lupaehtojen mukaan vastaanottaa turkiseläinten lantaa (jätenimike 02 01 06) sekä Kaustisen Turkisrehun jätevesien esikäsittelyn turvelieteseosta (jätenimike 02 02 04) yhteensä 7 000 tonnia vuodessa. Separointijätteen vastaanotto edellyttää Natural Compostin ympäristöluvan tarkistamista sekä Ruokavirston lausuntoa hulevesien käsittelystä alueella. Kun edellä mainitut ehdot täyttyvät, ei  Kaustisen kunnan ympäristövalvonta näe estettä vastaanottaa separointjätettä Natural Compostin alueella.

Päätös